Woman is the Nigger of the World

Otsikko on John Lennonin ja Yoko Onon kappaleen nimi vuodelta 1972. Tänään on kansainvälinen naistenpäivä, jota vietettiin  YK:n julistamana ensimmäisen kerran vuonna 1975. Pitäisikö minun huolestua, kun heräsin tähän Lennonin ravistelevaan laulantaan herätyskellon sijaan? Kappale soi päässäni, unessani. Woman is the slave of the slaves... think about it.

Katsoin eilen dokumentin Valkoinen kuningas, musta kuolema, jossa kerrotaan, miten järkyttävillä tavoilla kongolaisia riistettiin kumiorjuudessa reilut sata vuotta sitten. Jokaisen pitäisi katsoa tämä dokumentti, koska aihe on edelleen aivan liian vähän käsitelty ja kuitenkin sen tapahtumat ovat aikaansaaneet ensimmäiset laajamittaiset ihmisoikeustaistelut sekä Belgian vaurastumisen. Todennäköisesti syöt Brysselissä torttua siinä rakennuksessa, jonka rakennusrahat ovat peräisin kongolaisten vereslihasta. Tästä aiheesta lisää tulevassa postauksessa.

Eilisillan dokumentti ja keskustelu naistenpäivän mahdollisesta kukkalähetyksestä fuusioituivat alitajunnassani uneksi, jonka taustamusiikkina nainen on maailman N-sana.

We make her paint her face and dance
If she won't be a slave, we say that she don't love us
If she's real, we say she's trying to be a man
While puttin' her down, we pretend that she's above us

Mikä on naisen asema 8.3.2019? Naistenpäivää tuskin vietettäisiin, jos nainen olisi yhteiskunnassa täysin tasa-arvoinen miehen  kanssa. Suomi on tasa-arvon toteutumisen mallimaa, kun verrataan tilannetta valtaosaan maailman muista maista. Silti sellainenkin ihminen, joka ei tunnusta itseään feministiksi, voi varmasti huomata arjen nyanssierot suhtautumisessa sukupuoleen.

Yksi herättelevimpiä viime ajan uutisointeja on ollut se, jossa ilmoitettiin miesten ostavan todennäköisemmin mies- kuin naiskirjailijoiden kirjoja. Kuitenkin puolet Suomen kirjailijaliittoon kuuluvista kirjailijoista on naisia, joten myyntivinouma ei ole tarjonnasta kiinni.  Mainonta suunnataan hyvin usein selkeästi miehille ja naisille erikseen - teoksia ei edes yritetä myydä molemmille sukupuolille, vaikka se olisi ehkä taloudellisesti kannattavinta. Sukupuoliroolit ohjaavat meitä kuitenkin vahvemmin kuin markkinatalous. Sukupuoliroolit ohjailevat markkinataloutta ja luovat jatkuvasti uusia markkinarakoja, jotka vetoavat meihin. Meihin vetoaa enemmän sukupuoliroolitettu mainonta kuin neutraali, väritön, hajuton ja mauton. Katso seuraavaksi mainoksia sillä silmällä, että mietit, kenelle se on suunnattu. Naurettavinta omasta näkökulmastani on se, että historiateosten oletetaan aina kiinnostavan eniten miehiä. Itse olen huomannut, ettei monia miehiä kiinnosta historia laisinkaan. Sen sijaan monet naiset ovat hyvinkin kiinnostuneita menneistä sukupolvista, sukututkimuksesta ja ihan puhtaan tiedekirjallisuuden lukemisesta. Ihmisten kannattaisi suosia vastaisuudessa enemmän naiskirjailijoiden tuotoksia, sillä hurraa, naisten kirjoittamat kirjat maksavat 45 prosenttia vähemmän kuin miesten. Eroa syntyy jo kustantamolla.

Hupsis, huomaan meidänkin kirjahyllyssämme olevan prosentuaalisesti reippaasti enemmän miesten kuin naisten kirjoittamia kirjoja. Toisaalta haluan ajatella, että olemme valinneet kirjat puhtaasti aihevetoisesti. Minulla on myös paljon tieteellistä kirjallisuutta, jonka aihepiiri on sellainen, että sitä on aikojen saatossa tutkittu enemmän miesten kuin naisten toimesta. Kuten vähän kaikkia tieteenaloja. Nainenhan huolehti kodista, ruuasta ja lapsista hyvin pitkään (edelleen) ja oli Suomessa vielä vuoteen 1930 asti miehen holhouksen alainen. Suomen ensimmäinen naislääkäri Selma Rainio joutui lähtemään (ja halusi lähteä) Ambomaalle vuonna 1908 saadakseen toimia itsenäisesti, ilman mieslääkäreiden rajoittavaa hyväveliverkostoa. Rainio oli jo toiminut lähetystyöntekijänä Ambomaalla, joten kyse oli myös kutsumuksesta. Toinen sukupuoli sai tehdä kutsumustyötään kolmannessa maailmassa. 

Naiset ovat nykyään ansioistaan tunnustettuja tiedepiirien jäseniä, mutta hyväveliverkosto ja lasikatto ovat edelleen olemassa lähes alalla kuin alalla. Naisten kunnianhimo on ehkä myös osin rajoittunut siksi, kun on aina totuttu siihen, ettei johtotehtäviä kannata kuitenkaan hakea. Tai "ettei minusta kuitenkaan ole siihen". Tai perhekuviot rajoittavat urakehitystä. Mitättömyyden tunne on osittain kulttuuri- ja sukupuolisidoinnainen piirre. Mitättömyys opitaan jo kasvatuksessa. Tyttöjä voivat mitätöidä kuin huomaamattaan myös äidit, jotka ovat valitettavasti mestareita siirtämään omat varhain kotona kokemansa vääryydet seuraavalle tyttösukupolvelle. Mummo X oli katkera, kun ei voinut elättää itseään taidemaalarina, vaan piti keskittyä lehmän lypsämiseen ja miehen pitämiseen tyytyväisenä. Siispä mummon lahjakas tytär sai kuulla vain moitteita taiteellisesta tuotannostaan - keskittyisi tärkeämpiin asioihin, hankkisi hyvän elättäjän. Tuon tyttären tytär on yhtä lahjakas kuin äitinsä ja mummonsa, ja uskaltaa tavoitella unelmiaan. Vastoin kaikkia odotuksia hän pääseekin elämään ne todeksi. Mummon ja äidin katkeruus omasta puoliksi hukkaan heitetystä elämästä nousevat pintaan. Olisi pitänyt tavoitella sitä mitä haluaa, eikä tyytyä siihen mitä pitäisi haluta.  

Nykyään naisia kehotetaan seisomaan ylpeinä sanojensa takana, tavoittelemaan unelmiaan eikä vähättelemään niitä. Tämä on toki johtanut myös ylilyönteihin - jyrämäinen käytös ei sekään ole omiaan parantamaan naisen asemaa ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Naisen ei pitäisi tuntea tarvetta joutuvansa todistelemaan mitään sukupuolensa takia. 

Silti joudun itse lähes päivittäin tuomaan jollain tasolla esille, että minä huomattavasti nuorempi naiskollega vastaan itse asiassa laajemmassa mittakaavassa asioiden hoitamisesta yrityksessä kuin kohta eläköityvä mieskollega, joka ei edelleenkään osaa tehdä monia työtehtäviä eikä halua edes oppia, koska opettajana on nuorehko nainen. "Tytöt ovat ennenkin hoitaneet" on toiminut analyyttisenä vastauksena, kun olen kysynyt syitä tälle vastahakoisuudelle. Niin. Ajattelemattomat tai uskaltamattomat tytöt ovat kyseenalaistamatta hoitaneet, mutta mieskollega kerää huomiot ja meriitit asiakkaiden suunnalta. Viimeksi eilen, kun kollega ei ollut kysyttäessä paikalla, sain kuulla mieheltä: mikset sinäkin osaisi vastata. Filosofin päiväuni. 

Siedän nykyään todella huonosti epäoikeudenmukaisuutta koskien mitä tahansa asiaa, joten uskallan avata suuni, jos tarve vaatii. Olen vienyt kollegani käytöksen eteenpäin syynättäväksi, mutta kuten saatatte arvata, johtoportailla on muita miehiä, joista varsinkin yksi on hyvää pataa kollegani kanssa. Minun pitäisi kuulemma suhtautua "ongelmaan" positiivisena haasteena. Naurattaisi vieläkin tämä aivopierujen aivopieru, ellen minä olisi se, joka ottaa vastaan kaiken loan 24/7. Myös naisen logiikkaan pohjautuva älyni on myös kyseenalaistettu asiakastilanteessa ulkopuolisten ihmisten kuullen. Pahinta oli, että noihin ulkopuolisiin kuului naisia, jotka nauroivat kollegani "vitsailulle". Mitä Madeleine Albright sanoikaan? "Helvetissä on erityinen paikka naisille, jotka eivät auta toisiaan".

Sovinisti varmaan ajattelee tätä lukiessaan (noh, tuskin hän edes lukisi): siinä vihainen femakko paasaa. En kuitenkaan liitä itseäni mihinkään muuhun ismiin kuin humanismiin. Ehkä jonain armon vuonna voimme viettää ihmisyyden päivää sen sijaan, että joudumme nostamaan jalustalle "vähäpätöisemmän" sukupuolen ja pohtimaan, millä lukuisin eri tavoin naisen asema jää yhä miehen jalkoihin - samalla tavoin kuin kolmas maailma on alisteinen länsimaalaisten herruudelle. Kolonialismi on vain muuttanut muotoaan, kuten myös tasa-arvo-ongelmat. Enää ei ole laillista piestä ja raiskata naista parisuhteessa, mutta naista pidetään yhä halpana ja provosoivana, mikäli käyttäytyy tietyllä tavalla tai näyttää tietynlaiselta. Milloin mies on provosoiva? Lähinnä nakkikioskitappelussa? Näkyvä ja näkymätön miesvalta provosoi kuitenkin naisia käyttäytymään alisteisesti ja tyytymään vähempään. Rajoja murtavaa, yrittävää naista taas usein nauretaan ja halvennetaan. 

Kappas, antoisa työpäivä kutsuu jälleen. Naistenpäivän kunniaksi liitän tämän kirjoituksen loppukaneetiksi Johnin ja Yokon sanat. Lue ja ajattele.

Hyvää ihmisyyden päivää kaikille lukijoille!

¨

Woman is the nigger of the world

Yes, she is, think about it
Woman is the nigger of the world
Think about it, do something about it

We make her paint her face and dance
If she won't be a slave, we say that she don't love us
If she's real, we say she's trying to be a man
While puttin' her down, we pretend that she's above us

You know, woman is the nigger of the world, yeah
If you don't believe me, take a look at the one you're with
Woman is the slave to the slave
Ah, yeah, if you believe me, scream about it

We make her bear and raise our children
And then we leave her flat for being a fat old mother hen
We tell her, home is the only place she should be
Then we complain that she's too unworldly to be our friend

Well, now, woman is the nigger of the world, yeah, she is
If you don't believe me, take a look at the one you're with
Woman is the slave to the slave
Yeah, if you believe me, you better scream

We insult her every day on TV
And wonder why she has no guts or confidence
When she's young we kill her will to be free
This is the one that I can never remember
But you get the message anyway

You know that woman is the nigger of the world
Yes, she is, if you don't believe me, take a look at the one you're with
Woman is the slave to the slave
Yeah, Connely was right, we scream it

We make her paint her face and dance
We make her paint her face and dance
We make her paint her face and dance

You know, we make her paint her face and dance
Dance, dance, dance, dance, dance, dance
We make her paint her face and dance

Lauluntekijät: J. LENNON / Y. ONO

Kappaleen Woman Is the Nigger of the World sanoitukset © Lenono Music, Ono Music, Emi Music Publishing France, ONO MUSIC C/O DOWNTOWN DMP SONGS

Albumi: Some time in New York City (1972).

Katso tallenne Dick Cavett Show´sta, jossa pariskunnan haastattelu ja esitys kappaleesta.

Jos luet yhden kirjan aiheeseen liittyen, lue tämä: 

Simone de Beauvoir: Toinen sukupuoli (1949). Pätevää sanaa yhä tänään, rajusti herättelevä teos.