Esmeraldan eetos

En ole jaksanut kirjoittaa kuluneesta hallituskesästä, äärioikeistolaisuuden noususta, ärtymyksestä kiihtyvää kuplautumista kohtaan. Sen sijaan luin aika lailla omia ajatuksia käsittelevän upean teoksen Yli-ihmisiä , joka on ollut ilmestymisvuonnaan 2021 Saksan myydyin teos. Eikä todella suotta! Teoksen on kirjoittanut aiemminkin kirjoillaan ansioitunut, oikeusalalla työskentelevä Juli Zeh. Yli-ihmisiä on polttavan ajankohtainen teos suhteellisuudentajuttomuudesta. Se tuntuu olevan jopa koronaa suurempi pandemia aikamme yhteiskunnassa. Ihmiset eivät osaa enää elää kultaista keskitietä, eivätkä halua edes tavoitella sitä. Vaan pitää valita, vielä voimakkaammin kuin 60-luvulla, kenen joukoissa seisot. Yli-ihmisiä ottaa kantaa moniin nyky-yhteiskunnan ilmiöihin, kuten äärioikeistolaisuuden nousuun, kasvissyöntiin, koronan ja auktoriteettien pelkoon tai järjestyksen palvontaan. Sanoisin, että monelle someaktiiville tämä kalikka saattaa kalahtaa varsin kivuliaasti.  Me olemme itse luone...

On lottovoitto syntyä Suomeen, sanotaan. Tämä opetettiin minulle jo lapsena, sitä hoki isäni myös naisen asemaan viitaten. Tuolloin oli ilmestynyt Jean Sassonin Sultana-Prinsessa- sarja. Lähi-idän eliittiin kuuluvien naisten epätasa-arvo vyöryi suomalaisiin olohuoneisiin, ollen lukukokemuksena kuitenkin ajan hengeltään eksoottinen. Silti yhtä todistusvoimainen. Sitä sanaa käytetään Sara Al Husainin tuoreen Huono tyttö -teoksen (Like 2023) sisäkannessa. Jäin miettimään, kenen naisen tosipohjainen kertomus sitten ei ole todistusvoimainen. Kenen naisen sana painaa vähemmän kuin jonkun toisen? Mistä soitat apua, jos puhelin ei toimi? Miksi huudat apua, jos oven sulkija on äitisi.  Suomessa asuva Al Husaini pakkonaitetaan Irakissa ja kuten tavallista, hänet raiskataan hääyönään. Vain avioliitossa menetetty neitsyys on jotain muuta kuin kärpäsiä pörräävä tikkari, likaisen naisen vertauskuva. Jenkkilän raamattuvyöhykkeellä sellaisena mainitaan usein käytetty hammasharja. Olen usein m...

Kesän yksi suunnitelma, joka ihme kyllä toteutui, oli reissun tekeminen niin kauas Turusta kuin Saloon. Lähelle on selvästi pitkä matka, kun ei Salossa kovin usein tule käytyä. Junallakin pääsisi Kupittaalta suoraan Salon keskustaan, lähes Veturitallin naapuriin, jossa tällä kertaa oli todella mielenkiintoinen Meeri Koutaniemen ja Gerturude Bellin valokuvanäyttely. Lisäksi suuntasimme äitini kanssa, autolla kun matkassa olimme, puoliksi sattumalta Wiurilan kartanon kesänäyttelyyn. Kerrassaan upea paikka, jossa olisi kernaasti nuuskinut ruusuilmaa pidempäänkin kuin puoli tuntia ennen sulkemisaikaa.  Wiurilan kartano on ollut Suomen suurin tila, ja sen omistajiin kuuluu käsittääkseni yhä Armfeltit. Miettikää, että nämä ovat viljasiiloja. Sisältä siis täysin talonpoikaisia ja vaatimattomia. Engel on suunnitellut kokonaisuuden, mr. Turun palon jälkimainingit. Turussa siis vallitsee Engelin ruutukaava.  Astutaan ensin sisään käänteisessä järjestyksessä hulppeaan Wiurilan viljasiilo...

Nyt minäkin luopio olen vihdoin osallistunut Naantalin Kirjajuhliin . Kolmatta kertaa Kaivohuoneella järjestetyt juhlat olivat jo myyty perjantain osalta jo loppuun, joten hienosti ovat kirjallisuuden ystävät Naantaliin löytäneet. Vuosi vuodelta juhlat ovat saavuttaneet enemmän yleisöä, joten toivoa sopii, että näistä tulee pysyvä loppukesän piristysruiske Naantaliin.  WSOY:n kustantaja Anna-Riikka Carlson haastatteli monia kirjajuhlien vieraita, tässä Jenni Haukiota. Naantalin Pienen kirjapuodin pyörittäjä Katri Tuominen kukitti kirjailijavieraan, jolta odotamme kovasti myös uutta runoutta.  Satu Rämö on viettänyt tänä vuonna aikaa Äkäslompolossa, jonne Jakob-kirjan tapahtumat osin sijoittuvat. Kohta lukijat saavat imaista kolmannen osan Hildurista alkaneeseen, Islantiin sijoittuvaan  dekkaritrilogiaan.  Ensimmäisenä päivänä esiintymislavalla oli heti nimekkäitä kirjailijoita, kuten yleisömagneetit Satu Rämö ja Jenni Haukio . Arvanette, kuka oli viimeinen esiintyjä...