Esmeraldan eetos

Ennen olivat miehet rautaa ja naiset synnytyskoneita, jotka yleensä jäivät kotiin hoitamaan lapsia. Nykyisin miehet on monilla aloilla korvattu automatisoiduilla rautaroboteilla ja naiset taas ovat työelämän monitoimikoneita ilman tarvetta, halua tai jaksamista synnyttää (mikäli on edes onnistunut löytämään sopivan kumppanin). Kun vihdoin biologia pakottaa tekemään ratkaisun, voi olla jo liian myöhäistä kokea kahden jakautuminen kolmeksi. Tässä ongelmallinen kuvio näin kärjistetysti.  Työelämä on muuttunut yhä vaativammaksi - se heikentää valtavasti parisuhdetyytyväisyyttä ja mahdollisuutta panostaa kumppanin etsintään . Työn ja multitaskaamisen uuvuttamat ihmiset eivät jaksa tehdä kotona enää muuta kuin lojua sohvalla, katsoa huonoja tv-sarjoja, syödä pakastepizzaa ja mennä nukkumaan. Aamulla hyrrän voi laittaa pyörimään uudelleen. Jotain on vialla, jos mahdollista perheenperustamista joutuu miettimään näiden ajatusten kautta : -koska voisi ylipäätään olla sellainen aika, et...

Syksy on yksi neljästä lempivuodenajastani, sillä luonto tarjoaa upeita värejä ja makuja työstettäväksi ja vain nautittavaksi. Ihmismieli vaipuu hiljalleen horrokseen, vaikka syksy onkin työväenopistojen, liikuntakuurien ja kaikenlaisten naurettavien aktivoitumisyritysten kulta-aikaa.  Pihatyöt on toki meidänkin tehtävä, mutta katson usein parhaaksi lähteä vaikkapa kuvaamaan silloin, kun pitäisi tehdä muuta (tai pihalla on tunkua). Yllä olevat kuvat olen ottanut Turun Katariinan kirkolla. Aikamoinen kontrasti heti takana siintävälle betonibrutalistiselle Turun Ylioppilaskylälle, joka nykyään taitaa olla suojelukohde.  Kävelyretkillä voi bongata kaikkea huvittavaa. Kiuas pikkumetsikön keskellä? Kiukaan vierestä löytyy myös grilli.  Tämän kuvan voisikin nimetä:  Suomalaisen pyhä kolminaisuus Hylätyt talot... ...autiot pihat. Autiotalon vajan katoksen alla pitelimme sadetta, joka ei ottanut lo...

Joku voi miettiä, mitä tekemistä näillä on keskenään. Lukukokemukseni jälkeen voin sanoa, että paljonkin! En lähtökohtaisesti olisi uskonut, että luen Lorna Byrnen enkelikokemuksiin tai elokuvaohjaaja Lauri Törhösen avioeroon liittyvät kirjat. Molemmat kuitenkin mahtuvat samaan lukuviikkooni. Ja mikäli Byrnen  Enkeleitä hiuksissani -teosta on objektiivisesti uskominen, meidän kaikkien - myös Lauri Törhösen - ympärillä leijuvat omat suojelusenkelit, jotka vain harvat ja valitut näkevät. Irlantilaisella bestseller-kirjailija Lorna Byrnellä on tämä kyky, mutta palataan siihen hetken kuluttua. Mennään ensin raadollisempaan teemaan avioeroon , joka koskettaa lähes puolta vihkivalan vannonutta suomalaista ennemmin tai myöhemmin (koska lasini on kuitenkin yleensä puoliksi täynnä, on lohdullista, että puolet sentään jäävät yhteen). Kuva peräisin  uskonnolliselta sivustolta . Minusta Vartiotornien ym. uskonnollisten lehtien avioliittokuvasto liittää osuvasti yhteen kahde...

Huovutetut shaalit, puuhelmet ja marimekot kahisivat kilpaa Turun kirjamessuilla,  jotka olivat täyttyneet tuttuun tapaan keski-iän ylittäneistä naishenkilöistä. Joukossa oli kuitenkin aiempaa enemmän työikäisiä miehiä. Nuoria en bongannut juuri lainkaan, mutta ehkä se johtui sunnuntaisesta ajankohdasta, jolloin vierailin messuilla (itseäni en ehkä enää voi liittää nuorisoon kuuluvaksi, höh). Kuitenkin kirjamessujen suosio oli tänä vuonna ennätyssuuri, kun maakohtaisista teemoista luovuttiin. Nyt painopisteinä olivat teatteri ja ilmastonmuutoksen kulttuurivaikutukset. Messuilla kävi kaiken kaikkiaan 23 559 kävijää, jotka toivottavasti kaikki tekivät hyviä löytöjä tai saivat ahaa-elämyksiä. Sofi Oksasen noustessa lavalle mietin jostain syystä ensimmäisenä sitä, että Ranskassa kirjallisuus on erittäin merkittävässä osassa yhteiskunnassa. Kirjallisuus kokoaa yhteen kaikenikäiset ja kirjallisuutta opiskellut ihminen saa osakseen lähestulkoon samankaltaista arvostusta kuin Suom...

Sain kaveriltani vinkin tehdä blogilleni oma Facebook-sivu ja se löytyy nyt  täältä ! En ollut aiemmin tajunnut, ettei Face-sivun luominen tarkoita sielun myymistä saat.. siis oman nimen paljastamista koko maailmalle. Tai niille lukuisille muutamille vierailijoille, joita Google Analyticsin mukaan on rehellisyyden nimissä yhä nolla per päivä! Koska kyllästyin analysoimaan syitä Analyticsin toimimattomuudelle, voin siirtyä seuraavaksi pähkäilemään Facebook-tilastoja. Tässä onkin minulle loppuillaksi viihdykettä. Vaikka minulle ei ole lainkaan tärkeää mahdollisimman suuri lukijamäärä, on silti kivaa, että täällä blogissani käydään yhä enemmän. Olen myös yllättynyt, että jotkut vanhat postaukseni, joita en meinaa enää muistaakaan, ovat yhtäkkiä nousseet suositummiksi. Ehkä asialla on kuitenkin jälleen kerran sama aikuisviihdesivuston triplabasariklikkaus, jollaisesta onnistuin viimeksi saamaan lähes viruksen puhelimeeni. Tällä viruksella oli silikonirinnat, jotka täyttivät koko nä...