Esmeraldan eetos

Elokuviin meno on aina pienimuotoinen elämys, oli se sitten mahtava kokemus tai päälle heitetyn popcornin tasoinen pettymys. Taistelulähetit 1917 oli mieheni must see -listalla kuvauksen takia, ja historiafanina minäkin innostuin lähtemään eläviin kuviin. Tosin sanoin odotusaulassa, etten kestä räiskettä ja suolenpätkiä, joten sotaelokuva oli oikein relevantti valinta. Ylenmääräistä väkivallalla mässäilyä ei Bond -ohjaaja Sam Mendesin elokuvassa onneksi nähdä, vaikka sota itsessään on juuri sitä, silkkaa väkivaltaa. Ensimmäiseen maailmansotaan kuului myös paljon odottelua, joutenoloa ja tylsistymistä lähes kuoliaaksi, kuten myös asemasotaan Suomessa. Tämä jatkuva odottelu välittyykin Mendesin elokuvasta jo heti alkumetreillä. Tämä kohtaus on alun vastakohta. Tässä eläytyi todella siihen kauhuun, joka vallitsee hetkeä ennen hyökkäystä. Ensimmäisestä maailmansodasta poikkeuksellisen kammottavan tekee kemiallisten aseiden käyttö . Olen nähnyt aikalaiskuvamateriaalia taistelu...

Sijoittaminen on nykyään muotia muidenkin kuin Björn Wahlroosin kavereiden keskuudessa. Ei tarvitse olla rikas voidakseen sijoittaa. Köyhempikin voi suunnata S-bonukset rahastoihin ja osakkeista sen enempää tietämätön tehdä suoria osakeostoja  Nordnetissä kuin karkkikaupassa. Jälkimmäinen ei toki ole suositeltavaa ilman sijoittamisen perusteiden hallitsemista. Kannattaa aloittaa esimerkiksi  passiivisista indeksirahastoista ja siirtyä osakkeisiin vasta sitten, kun kuvittelee tietävänsä aiheesta jotain. Minä en tiedä vielä paljoakaan, sillä en tiedä juuri kuivempaa aihetta kuin sijoittaminen. Mitä ihmettä on tapahtunut? Nyt kirjoitan kuitenkin tästä aiheesta blogipostausta. Minuun on sittenkin purrut sijoituskärpänen kahden vuoden pörräämisen jälkeen. Sijoittaminen alkaa kummasti kiinnostaa, kun investointien kasvu on pitkällä tähtäimellä moninkertainen. Minussa taitaa olla myös peliriippuvaisen vikaa, sillä tehdessäni eilen ensimmäiset suorat osakeostot olin aivan lieke...

Työsome LinkedIn on jo pitkään täyttynyt  esiintyjien ja konsulttien jargonista, sparrauksesta, fasilitoimisesta ja kaikesta sellaisesta, jolle löytyy myös suomenkielinen nimi. Hyperinnostunutta työfiilisasiaa, CV-keskusteluja ja klassista tyhjänpuhumista säestää yhä useammin postaukset rentoutumisen ja vapaa-ajan tärkeydestä. Räikeätkin kannanotot työuupumukseen liittyen pompsahtavat nykyään yhä useammin linkkarin uutisvirtaan. Työuupumus on myös toistuva valtamedian uutisten aihe . Työntekijät, työnantajat, työterveyshuolto ja koko Suomi ovat yhtäkkiä heränneet samaan asiaan: jatkuvaan huippuosaamiseen ja tehokkuuteen tähtäävä tietoyhteiskunta ärsyketulvineen väsyttää työntekijän ja/tai työnhakijan pahimmillaan vakavaan sairastumiseen asti. Anna Aho: The Endless Dance of Exhaustion . Teos käsittelee henkistä ja fyysistä uupumusta yhteiskunnassa, jossa ihmisen odotetaan antavan itsestään 100% ja enemmänkin.  Mitä voimme tehdä asialle? Asiantuntijatkin ovat neuv...

Aika ajoin tulee päivitettyä CV - tuo jokaisen työnhakijan toiveuni. Kotimme WC:nkin tahtoisin päivittää uuteen uskoon, jos olisi rahaa. Jotta taas olisi enemmän rahaa, tarvitaan hyvä CV.  Curriculum vitae ja vessa liittyvät toisiinsa luontevasti myös siksi, että moni etsii hädissään vessaa ennen työhaastattelua. Olen myös halunnut huuhtoa monet CV-luonnokset pöntöstä alas, sillä viemäriin saa päätyä vain sitä itseään. Koska saatan olla ainoa ihminen, joka yhdistää näin suvereenisti ansioluettelon ja hotelli helpotuksen toisiinsa (poislukien vessansiivoojien CV:t), minusta minut kannattaisi hyvinkin palkata kaikenlaiseen ideointia vaativaan, hyvin rahakkaaseen työhön. Mutta mennäänpä siihen kuuluisaan asiaan! CV:ni olla tällä hetkellä neljä sivua pitkä - siis aivan liian pitkä. Sinne on listattu kaikki mahdolliset työtehtävät ja keskeneräisetkin, mutta minun mielestäni tärkeät kirjoitusprojektit. Hyvän CV:n pitäisi olla maksimissaan kahden sivun mittainen, mutta va...

Nyt SE on vihdoin luettu. Olisiko vuoden 2019 kirjailmiö ollut Sofi Oksasen Koirapuisto ? "Sofi Oksanen tekee sen taas ja osoittaa kuuluvansa maailmankirjallisuuden valioliigaan" on yhdistelmä takakannen alta löytyvistä kehusitaateista. Koirapuistosta on kirjoitettu paljon kaikkialla, eikä tietenkään suotta. Onhan kirjassa hyvä juoni ja aikatasot polveilevat laadukkaan elokuvamaisen kuvakerronnan tavoin eli koukuttavasti. Olen lähes varma, että Koirapuistosta tehdään vielä elokuva. Mitenkään tähän kirjaan liittymättä pohdin, onko meidän lukijoiden helpompi pitää kirjasta, kun joku toinen on sen ensin ylistänyt taivaisiin, oikein painetusti. Yksilöt seuraavat massaliikettä, suositukset ohjaavat valintoja ja niin edelleen. Sofi Oksanen on kuitenkin jo saavuttanut aseman, jossa ei tarvita kirjaan liitettyjä korupuheita. Oksanen ei myöskään tarvitse pahinta luovan ihmisen painajaista: myyntivertauskuvaa itsestään vaikkapa hatustatemmatusti Suomen Liza Marklundina tai Poh...

Vasta nyt saimme Varsinais-Suomeen edes hetkellisen lumipeitteen, josta olen nauttinut täysin siemauksin. Sen kunniaksi taidan innostua tekemään perinteisen kuvapostauksen. Näissä kuvissa lumi on tosin vasta tuloillaan! Olemme tehneet kävelylenkkejä lähes päivittäin, koska se on edelleen lähes ainoa liikuntamuoto pyöräilyn lisäksi, johon selältäni kykenen. Muutenkin nautin toki kävelystä ja ennen kaikkea maailman suurimman ja kauneimman taideteoksen, luonnon, ihmettelystä. Halistenkosken pato ja taustalla häämöttävät 1920-luvun vesijohtolaitokseen liittyvät rakennukset. Rakastan tätä ulkoilureittiä siksikin, että padon kuohujen pauhusta syntyy välitön assosiaatio lapsuusmuistoihin Iijoen törmällä. Vanha myllykivi Aurajoen Halistenkosken "kalatiellä". Tällä paikalla on ollut myllyjä ainakin 1300-luvulta lähtien. Viimeinen mylly tuhoutui toisen maailmansodan melskeissä, mutta myllyyn liittyvä asuinrakennus toimii kesäkahvilana (Padolla). Olen ku...

Hyvää J. L. Runebergin päivää! Torttuja on takana jo neljä, eikä todellakaan ohitettuja vaan syötyjä! Uskoisin, että Runebergin päivä merkitsee valtaosalle suomalaisista ensisijaisesti herkuttelupäivää, vaikka kyse onkin kirjallisesti ja yhteiskunnallisesti  erittäin merkittävän henkilön  liputuspäivästä. Torttuja on voinut ostaa kaupoista ja leipomoista jo tammikuun alusta lähtien, mutta ahmiminen on erityisen sallittua tänään. Päivän vakiopuheenaiheisiin kuuluu myös keskustelu siitä, onko tortun oikeaoppinen kostuke punssi vai rommi. Vähän sama kuin vääntö tiramisun kohdalla: marsala vs. mantelilikööri tai vaikka kahvilikööri. Jos minulta kysytään, niin punssia olla pitää ja tiramisussa marsalaa. Kaikkihan me varmaan luulemme tietävämme, että Runebergin torttujen resepti on alunperin Frendrika Tengström in ideoima. Eli Runebergin pikkuserkun ja tulevan vaimon (jonka kirjalliset ansiot jäivät pitkään ajan hengen mukaisesti miehen varjoon). Tästä saadaan oivasti linkki...

Antisemitismi ja rasismi ovat lisääntyneet huolestuttavasti kaikkialla Euroopassa, myös meillä Suomessa. Tästä yhtenä osoituksena toimii laajan mediahuomion saanut Turun synagogan tuhriminen veren värisellä maalilla vainojen uhrien muistopäivänä . Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti  kantaa asiaan ja ilmaisi huolensa antisemitismin kasvusta Suomessa . Arvostan - valtiopäämiesten tärkeä tehtävä on tuoda näkyviin ihmisoikeudet, vaikkei kannanottojen lausuminen sinänsä kuulukaan Suomessa presidentin valtaoikeuksiin. Ihmisyys on tärkeämpää kuin byrokratia ja protokolla. Kun jälkimmäinen sai vallan pahuuden banaaliudessa noin 80 vuotta sitten, ihmisyydestä ei ollut enää tietoakaan.  Auschwitz-Birkenaun vankien jaottelulaituri vapautuksen muistojuhlan aikaan vuonna 2005. Tämä junarata johti suoraan kaasukammioiden eteen, joiden rauniot jäävät taakseni.  Vainojen uhrien muistojuhla on saanut tänä vuonna Suomessa aivan eri tavalla näkyvyyttä kuin aiemmin, johtue...