Esmeraldan eetos

Olipa kerran mies ja nainen, jotka etsivät unelmiensa asuntoa kolme vuotta. Niin kauan tulisi kestämään, että kriteerit, "varallisuus" ja sijainti täsmäisivät optimaalisella tavalla. Tarvittiin myös tuuria ja nopeita liikkeitä tilanteessa, joka oli kummallekin uusi. Tarvittiin yhteneväinen tunne, että tämä se on. Sitä nainen yritti takoa miehelle supermarketin narkkipaikalla melodramaattisin elkein, mutta joutui tyytymään nenäliinaan ja rökäletappioon. Mies lohdutti naista: vielä tulee parempi, jonka molemmat haluaisivat kodiksi. Nainen ei uskonut moisen toteutumiseen eikä siten ollen siihen, että he eläisivät tämän hetken todeksi noin vuoden kuluttua.  Samoihin aikoihin, nenäliinojen loputtua, nainen ryhdistäytyi ja alkoi lenkkeillä tietyllä idyllisellä alueella. Hän juoksi usein ohi puutalojen, joita peittivät masentavat mineriittilaatat ja rönsyilevät puutarhat. Hän bongaili rullaattoreita ja invahissejä pihoista, joiden edustoille saattaisi aivan kohtapuoliin ilmestyä myy

Tällä edelleen vastauksettomalla mysteerillä on ollut hintaa maailman kalleimman ja pisimmän murhatutkimuksen verran - Ruotsin pääministeri  Olof Palmen hengen, omaisten kärsimyksen ja kansankodin shokkitilan lisäksi. Palmen murhatutkinta on siis ollut kalliimpi kuin  John F. Kennedyn murhan, jonka takana jopa 61 prosenttia Yhdysvaltain väestöstä epäili yhä vuonna 2012 salaliittoa. Sellaista sopii kyllä epäillä sekä Palmen että Kennedyn murhien taustoilla, vaikka me ihmiset olemme taipuvaisia näkemään salaliittoja siellä sun täällä. Kennedyn murhasta tuomittiin Harvey Lee Oswald , jonka legendaarinen kommentti, "I'm just a patsy" (olen vain syntipukki) räjäytti uuden pommin. Oswald tapettiin oitis - siksikö, ettei hän kertoisi enempää?  Kuva:  Olof Palme, B-Reel STHML Mystiset kuolemat ovat kohdanneet myös lukuisia henkilöitä, jotka ovat jollain tavalla olleet kytköksissä Ruotsin pääministeri Olof Palmeen ja/tai hänen vastustamiinsa ryhmittymiin ennen kohtalokasta päiv

Ehkä tällä voi osallistua Surkeimmat otsikot -kilpailuun tai päivitellä kuuluisaa maailman menoa. Edellisestä koronakirjoituksestani onkin jo aikaa. Kesäkuun optimistina toivoin toisenlaista syksyä, mutta pelkäsin uhkakuvan käyvän toteen. Vielä emme tiedä, missä tahdissa rokotejonot alkavat purkautua. Ainakin 12-15-vuotiaiden kohdalla jo ensi viikolla. Suuri ongelma on kuitenkin se, että yhä monet 20-30-vuotiaat (jopa hoitotyötä tekevät) että paljon vanhemmat liikuskelevat julkisilla paikoilla omasta tahdostaan ilman ensimmäistäkään rokotetta. Usein myös ilman maskia. Sentään viime päivien uutisten jälkeen maskinaamoja on alkanut vilkkua katukuvassa ja sisätiloissa taas tiuhempaan. Kaikkien kohdalla paheneva tilanne ei muuta joidenkin ihmisten peruslähtökohtaa: maskia ei käytetä ilman maskipakkoa. Kirjoitan tätä päivänä, jolloin meidän piti osallistua häihin. Juhlat on kohta juhlittu, samaan aikaan kun alamme katsoa Beckiä villasukissa. Olisin niin kovasti halunnut käyttää italianpunai