Fly Me to the Moon - kurkottelua taivaalle

Ihmisen ensiaskeleesta kuussa tuli viime viikolla kuluneeksi 50 vuotta. Tällöin toteutui ikiaikainen haave päästä konkreettisesti käsiksi taivaankappaleeseen, joka on möllöttänyt keltaisena horisontissa vuosituhannesta toiseen kuin nälkäistä houkutteleva emmentaljuusto. Vedetön Rauhallisuuden meri on se suurin "juustonkolo", jonka ihminen näkee paljain silmin maan kamaralta. Tarot-korteissa Kuu ei suinkaan symboloi rauhaa, vaan päinvastoin mielen sekasortoa, harhakuvitelmia ja aiheettomia pelkoja. Kuuhulluutta. Käänteisenä Kuu-kortti kuitenkin kehottaa tyynnyttämään mielen ja pyrkimään kohti sisäistä tasapainoa sen sijaan, että velloisi jatkuvissa haitallisissa pelkotiloissa ja alitajunnan purkauksissa.

Kuva: Tieteen kuvalehti, ks. liitteet. 

Kuu-kortin symbolit ovat osuvat, sillä kuu ja koko avaruus ovat pelottavallakin tavalla mystisiä (kuten alitajuntamme) ja tulevat aina olemaan, vaikka tiedemaailmassa ottettaisiin suuria edistyksellisiä harppauksia. Kuu saa aikaan muun muassa vuorovesi-ilmiön ja eläimet voivat käyttäytyä levottomasti täysikuun aikaan. Kuussa on energiaa, joka vaikuttaa yhtä lailla myös herkimpiin ihmisiin. Minä valvon aina täysikuun aikaan, kuten tekivät myös molemmat mummoni. Kun uni ei tule, ajatukset valtaavat mielen ja alkavat velloa väsyneessä pääkopassa, joka on kaukana rauhallisesta. Herätessä tuntuu, kuin pää olisi reikäinen emmentaljuusto. Minun ikuinen kehityskohteeni on Kuu, mielen, painajaisten ja alitajunnan ylienergian hillitseminen.

Ihminen tulee aina pohtimaan, mihin avaruus päättyy ja kuinka suuri on äärettömyys. Mielemme ei kykene täysin ymmärtämään äärettömyyden käsitettä etenkään länsimaisessa, lineaariseen ja kronologiseen ajatteluun perustuvassa kulttuurissa. Tämä tekee avaruudesta ikuisen mysteerin. On ihmisiä, jotka nauttivat siitä, ettemme tiedä kaikesta kaikkea. Ja niin on heidän mielestään hyvä, oikein. Sitten on toinen ääripää, joka haluaa selvittää kaiken, mahdottomankin. Ja käyttävät siihen mahdollisesti koko elämänsä. On hyvä, että tällaisia ihmisiä löytyy. Monet tieteen läpimurrot olisivat muutoin jääneet tapahtumatta.

Tämä Kansallismuseosta löytyvä ikiliikkuja on hankasalmelaisen Mikko Mikonpoika Minkkisen (1858-1930) rakentama. Hän oli kuullut, että lontoolaiset liikemiehet lupasivat  seitsemän miljoonaa sille, joka keksisi ikiliikkujan, Minkkinen käytti rakentamiseen 23 vuotta ja kuinka ollakaan, ikiliikkuja ei toiminut. Se nytkähti vain kerran eteenpäin ja hyytyi paikoilleen. Tarina suomalaisesta periksiantamattomuudesta, jota tieteessä tarvitaan.   

Ihminen haluaa kuuhun, vaikka tapaturmien ja tragedioiden riski on suuri. Rikkaimmat maksavat satoja tuhansia avaruuslennoista, vaikka tietävät niiden voivan päätyä onnettomuuteen. Ehkä kuolema avaruudessa on kirjaimellisesti ylevämpää kuin mätäneminen vanhainkodissa, jossa painetaan raketinlaukaisunapin sijaan hoitajaa tavoittamatonta kutsukelloa. Maailmassa, jossa jokainen haluaa olla enemmän kuin joku, on saavutettava elinaikanaan enemmän kuin muut. Avaruusturismi on hyvä esimerkki siitä, miten kuuhun kurkottelu konkretisoidaan realistikseksi mahdollisuudeksi.

Aiemmin sanonta "kuun kurkottelu taivaalta" oli hieman negatiivissävytteisempi kuin nykyään. Kuuhun kurkottavalle ihmiselle ei riitä se mitä on, vaan hän keskittyy siihen mitä ei voi saada. Tai mitä olisi äärimmäisen vaikea tai joidenkin mielestä tyhmää tavoitella. Tällä sanonnalla onkin torpattu monen suomalaisen luovan ihmisen unelmat. Sillä käytäntö velvoittaa ja vain kivirekeä perässään vetävä ansaitsee kunniallisen kuoleman. 

Nykyään kuuhun kurkottelu voidaan liittää rakkauden metsästykseen. Kun mikään ei riitä -ilmiöstä kärsivät keskustelupalstojen perusteella erityisesti tavalliset miehet, joita ei kelpuutetta nirsojen kaupunkilaisnaisten sisustukseen. Kaipuu jotain sellaista kohtaan, jota ei ehkä ole tai joka on antanut vain pieniä viitteitä olemassaolostaan, on kuitenkin modernille ihmiselle tärkeä elämänkulun määrittävä tekijä. Valinnat, joita teemme, liittyvät usein haluun saada jotain muuta, jotain enemmän. Tai vain vaihtelua. Nykytallaajalle suosittelen luettavaksi Juhani Ahon koskettavan Papin tytär -teoksen (1885) sekä Papin rouvan (1893). Tarve romanttisen rakkauden kokemiselle oli jo alitajunnan tasolla voittanut tyytymisen järjestettyyn avioliittoon sekä sosiaalisiin normeihin. Kuitenkin ihmistä, joka kaipasi syvempää yhteyttä muussakin kuin uskonnollisessa elämässä, saatettiin paheksua ja pitää haihattelijana tai moraalisesti löyhämielisenä.

Juhani Aho oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka elätti itsensä kirjallisuudella. 1800-luvun taiteen kultakaudella myös taiteilijuus alkoi saada ansaitsemaansa arvostusta - muttei vielä naisten osalta. Vasta nyt Lontoossa kummastellaan ja ihaillaan ensimmäistä Helene Schjerbeckin taidenäyttelyä ja Suomessa tuodaan esille lahjakkaiden, mutta unohdettujen naistaiteilijoidemme elämää ja tuotantoa. Kuuhun kurkoittelu on ollut naisen osa monella elämänalueella ja on sitä edelleen, etenkin kehitysmaissa.

Jazzstandardi Fly Me to the Moon tuli tunnetuksi Frank Sinatran esittämänä, vuoden 1964 versiona. Vaikka laulu kertoo rakkaudesta, sen aihepiiri liitettiin yleisön korvissa 1960-luvulla vallinneeseen "kuuhulluuteen" eli ajankohtaiseen Apollo-avaruusohjelmaan.

Lopulta vuonna 1969 se toteutui, kahdeskymmenes heinäkuuta. Neil Armstrong lausui kuun pinnalla ikivihreät sanansa: Pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle.

Kuva: alunperin Buzz Aldrin/NASA. ks. linkit.

Vaikka olemme valloittaneet kuun ystävällisissä aikeissa, se ei jätä meitä rauhaan. Tulemme kohottamaan katseemme ja kaukoputkemme kuuhun, romantisoimaan ja itkemään sen kajastuksessa sekä odottamaan aina yhtä sensaatiomaisia kuunpimennyksiä ja superkuu-ilmiöitä. Kuu on ikuinen arvoitus, joka seuraa elämänkulkuamme etäältä, mutta kuitenkin läheltä. Kuu on symboli unelmillemme sekä niille peloille, ettemme saavutakaan sitä mitä eniten toivomme. Mutta kun antaa kuun rauhoittavan puolen ilmestyä, elämä voi yllättää. Vuorovedet voivat vain lainehtia kevyesti jaloissa sen sijaan, että joutuisi meren syövereihin.

Linkit: 

Kuun valloittajat -dokumenttisarja nähtävissä Yle Areenassa.

Täysikuu työllistää kätilöitä ja poliisia

Kuva kuun pinnalta

Tieteen kuvalehti: Kuu

Kuututkimuksen muinaista historiaa

Biodynaaminen viljely perustuu mm. kuunkiertoon (huuhaata tai ei, näin viljeltiin vanhassa maatalousyhteiskunnassa ja yhä enemmän nykyäänkin. Varmasti maaperää säästäen toisin kuin tehotuotannossa)