Huono tyttö, vuoden rohkein teos
On lottovoitto syntyä Suomeen, sanotaan. Tämä opetettiin minulle jo lapsena, sitä hoki isäni myös naisen asemaan viitaten. Tuolloin oli ilmestynyt Jean Sassonin Sultana-Prinsessa-sarja. Lähi-idän eliittiin kuuluvien naisten epätasa-arvo vyöryi suomalaisiin olohuoneisiin, ollen lukukokemuksena kuitenkin ajan hengeltään eksoottinen. Silti yhtä todistusvoimainen.
Sitä sanaa käytetään Sara Al Husainin tuoreen Huono tyttö -teoksen (Like 2023) sisäkannessa. Jäin miettimään, kenen naisen tosipohjainen kertomus sitten ei ole todistusvoimainen. Kenen naisen sana painaa vähemmän kuin jonkun toisen?
Mistä soitat apua, jos puhelin ei toimi? Miksi huudat apua, jos oven sulkija on äitisi. |
Suomessa asuva Al Husaini pakkonaitetaan Irakissa ja kuten tavallista, hänet raiskataan hääyönään. Vain avioliitossa menetetty neitsyys on jotain muuta kuin kärpäsiä pörräävä tikkari, likaisen naisen vertauskuva. Jenkkilän raamattuvyöhykkeellä sellaisena mainitaan usein käytetty hammasharja. Olen usein miettinyt, miten aikaansa edellä John Lennon oli sanoessaan, Woman is the N.. (insta blokkaa) of the world. Kaikkialla nainen on toinen, ja kulttuurista, perhesuhteista riippuu, kuinka syvällä likaviemärissä hän sinnittelee.
Lottovoitto syntyä Suomeen saa uusia merkityksiä tämän kirjan luettua. Jos asuu täällä pakolaistaustaisena maahanmuuttajana, jos on syntynytkin tänne, mutta "väärän väriseen" perheeseen, et voi olla koskaan täysin osa yhteiskuntaa. Et ole osa suvun kotimaata. Ikävöit kaikkialle, muttet kuulu minnekään.
Vuoden rohkein teos, elämän rohkein teko. |
Tämä kipuilu, jota joskus nuorten parissa työskennellessä sai kokea edessään, puristus kahden kulttuurin välissä, halu täyttää vanhempien toiveet ja pyristellä niitä vastaan, tiivistyy tässä kirjassa vaikuttavasti kirjoitetuksi tarinaksi, joka on totta.
Upeaa, että Al Husaini on uskaltanut tämän teoksen kirjoittaa silläkin uhalla mitä siitä seuraa. Ihailen myös kerrontaa, samalla tämä on kaunokirjallinen osoitus taidosta yhdistää arabian kieleen läheisesti kuuluvat vertauskuvat pakostakin jännitteiseen tarinan kulkuun.
Tuntuu pahalta sanoa tarina, sillä useimmille ne merkitsevät pakoa todellisuudesta, eivät totuutta. Mutta totuus ei pala tulessa. Ihminen voi polttaa kirjan sivut, huivit, kaiken aineellisen elämästään.
Totuus jää.
Suomessa yleinen miesvitsi on, että sormus sormessa on pallo jalassa. Sanoisiko kukaan niin enää tämän teoksen lukemisen jälkeen? |
Teos sisältää myös selvän kannanoton huivin käyttöön. Se ei ole vain merkityksetön kangas. Ajattelu, jota länsimaissakin usein halutaan ajatella, huivi kuuluu kulttuuriin. Kuten valkoinen liina, jolla hääyön jälkeen tarkistetaan vaimon neitsyys? Merkityksettömiä kankaita.
Tämä teos peittoaa ne kaikki.
Oletko jo lukenut Huonon tytön? Jollet, suosittelen ehdottomasti. Kunpa tämän lulisi myös mahdollisimman moni mies.
Kunpa tämän lukisivat myös hallituksemme armottomat muukalaisvihaajat ja kaikki peittävästi pukeutuneiden naisten päälle sylkijät.
VastaaPoistaSaapas nähdä, kuuluuko tulevaan rasisminvastaiseen lausuntoon esim määrärahojen lisääminen maahanmuuttajanaisia avustaville järjestöille.
Todella! En keksi ketään, kenen ei kannattaisi lukea tätä. "Pelkäänpä" silti, että suurin osa lukijakunnasta on solidaarisia naisia, jotka suhtautuvat suvaitsevaisesti monikulttuurisuuteen.
PoistaEhdottomasti pitäisi järjestöjen saada lisää rahoitusta näin vakavaan ja tärkeään aiheeseen.
Tämä on kirjaston jonossa - katsotaan taas koska saan kirjan käsiini, mutta haluan ehdottomasti lukea tämän!
VastaaPoistaTämä oli kyllä todella hyvä. Toivottavasti jono etenee!
PoistaVarausjonossa oottelen tätä.
VastaaPoistaHyvää on mukava odottaa!
Poista