Prisman kärry



Transu Prismassa

Ei lappua nakissa

Tyhjä laari
kauhovat kädet
paikkaansa vaali

Vaari
imi munkkia
suu sokerissa
Äiti katsoi lastaan
Missä on vitsa?

Pitsa
kuin pissa
Siis Pizza,
Pakastepizza
Kuin Bond,
James Bond

Ei-salainen agentti
ruokakorissa
Salarakas
hyllyvälissä

Tarjouksessa
mozzarellalla nakki
kuin sepaluksella auki
muuan entinen pappi

Happi
virtaa kedolla ilmaa
matkalla kohti Prismaa


Uudestaan
aina uudelleen
työntää vartija
muka maksaneen

Rehellisyyden äärelle

Sieltä löytää itsensä
keskiluokkainen nainen
punnitsee hedelmiä
painaa halvemman

Laserkatseeni erottaa
En tee mitään
Luotan vartijaan
En jaksa
Olla aina p*ska

Olla se joka huomaa
Miten helppoa
on rima alittaa

Kasvakaa maksamaan
Elämällä on hintansa
Opettajilla pinnansa
ja toimittajilla
aiheet ei tänään vähissä

Mutta aivosolut
Ne on kaikilla
imperfektissä

Kukaan ei tiennyt
kuka on Lenin
Tarvitseeko tietää
Voiko historian
vain unohtaa
Työntää kärryä
Vaunua

Ostetaan ja lisäännytään
Katsotaan hätää
Ei välitetä
Pöllitään
Juodaan
Naidaan
Kuollaan
Siinä välissä syödään
ja sometetaan

Sormi on hieno väline
Swaippaa
kädellisen tarkoitus
Haistaa missä sormi on ollut
Nuuh
Ei tarvii haistattaa
Se tehtiin jo
yläasteen jonossa
matkalla ruokalaan

Broilerpullia
ja pieruja
Oikeastaan sama asia
Prismassa

Kärry täyteen laardia
Moskaa ja roskaa
Haluan impata kunnolla
varhaista kuolemaa

Piehtaroin pellolla
hedonismissa
Hedonismus
Mitä se tarkoittaa
Heljä Liukko-Sundström
kirppiksellä alessa

Sielu kaupan
kassajonossa

Performanssi
on päättynyt

Vivaldi ei soi
Sohva karkeloi
Kärry vain jumittaa
Turun sohvien taivaassa
yleisellä pellolla

Kärry on roska
Toisen aarre
Olen metsästänyt
kärryjä niityltä

Metsästäjä-keräilijä
on ihminen

Pyh
Alistuja-lapamato
Irstailija-karvasato
Ääliö-hamstraaja
Pöllijä-kuluttaja
Kikkelis-kokkelis

Munakokkeli
on huomisen illallinen
Mene munalla töihin
lausui valistus
70-luvun kapistus

Mene kärryllä öihin
Tyhjyyden sykkeeseen
Elämälläsi on tarkoitus
Kruisaat kärryllä jonossa
Odotat, että ostat
Moskaa

Ultraprosessoitu sielu
Pieru
Toistamiseen
Ihminen osaa enää pieriä
painavan asiansa
jo kevenee sielu
Prosessia kehiin

Grillisipsi
jotta kysyisit
miksi
Minulta pöllitty idea
ja sipsi

Loppuuko tämä koskaan?
Tie niityn läpi 
kärryjen infernoon johtaa


Aamunavaus on kärry
Miksi niitä viedään
Onhan se kätevä asunto
Elämän kuljettaja
Maallinen omaisuus
Hyvinvointivaltion tuki
johon nojata

Me tarvitsemme
heidät saattamaan
meidät kotiin


Kärryjen yö
ja päivä

Niklas Natt och Dag
Kärryjen Elämä
He ovat vallanneet maan


ja herävät henkiin öisin

(silloin kuin mekin unissa)





Kärrydada viritti kaipuuni niityn kirjastosohvaan, joka törkeästi kuljetettiin hylättyjen sohvien taivaaseen. Kärryllä on aina mahdollisuus tulla jonkun tunnollisen kärrypojan noukkimaksi alimmalla harjoittelijapalkalla, ellei sitten hommaan käytetä tukityöllistettyä vammaista.

Itse hain mieluusti kärryjä korkeimmallakin palkkaluokalla, pääsihän siten hetkeksi vapauteen. Mitä taiteellisempi paikka, sitä tyydyttävämpi tehtävä.

Ikävöin kunnon rautakärryjä, jotka olivat puolet pienempiä kuin nykyiset (Salon kirppiksellä on mahdollisuus käyttää Anttilan vanhoja). Nykyisin ihmiset haalivat moskaa mega size - aikuisten hop lop-kärryihin, jotka on tehty muovista. Ajasta ikuisuuteen kuljettajien ilme on välinpitämätön, turta tai tulehtunut. Etenkin, jos kyydissä on lapsi.

Parasta olikin haaveilla ikuisesti pääsystä autokärryyn, joita alkoi tulla vasta sitten, kun olin jo liian iso. Tuntuuko autokärryllä kruisailu lapsista enää miltään? Se on itsestään selvä kauppakokemus, aivan kuin sushi ja ainut lamajäänne Vaasan ruispalat, joita en osta. Vaasa on autenttinen vain kaupunkina. Sohvien ja kärryjen Turku etenkin.

Mitä olisi elämämme ilman kärryjä niityllä? Jos ihmettelet asian pohtimista, et ole kokenut mitään (samoja asioita kuin minä). Sohvasaagani saa nyt jatkumon. Antonio Vivaldi mielenrauhan. Kärry voi olla myös sohva, ja toisin päin. Voin jatkaa vuodenaikasidonnaista kuvausprojektiani niin kauan kuin henki pihisee, sillä urbaani maalaismaisema ei tule koskaan olemaan kärrytön.

Tulisitko katsomaan taidenäyttelyä hylätyistä kärryistä?

Niin minäkin. 

Kaikkialla ympärillämme on suurta performanssia, me olemme osa sitä. Halusit tai et. 

Minkä Vivaldin vuodenajan pistäisit taustalle soimaan? 

Kommentit

  1. En tiedä Vivaldista, mutta hienoa kärrydadaa kirjoitat, upeasti herätät moninaisia maisemia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Leena! Välillä mietin kannattaako näitä julkaista, mutta sen jälkeen olo aina helpottaa 😃 ja ideanahan on, ettei dadaa saa muokata, vaan se pitää vain kirjoittaa. Tässä näkymässä en tiedä, pitäisikö olla Vivaldin kevät vai kesä. Ehkä molemmat?

      Poista

Lähetä kommentti

Arvostan kommenttiasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kriikunalikööri - helppo herkku kärsiväll(isell)e

Mystinen metsänpeitto - unohtumaton kokemus

Tarot - itsesi peili

Miten taiteen hinta määritellään? Mitä sinä maksaisit taiteesta?

Kiipeily- ja seikkailupäiväkirja osa 568: Muikunvuori

Kirppistelyä - ehkä ostin, ehkä en!