Hei hei vuodelle 2018

Joulukuu on jälleen kerran ollut vuoden kiireisin kuukausi. Ne harvat luppohetket, joiden aikana olen ehtinyt ajatella vaikkapa kirjoittamista, olen käyttänyt lukemiseen. Sain syntymäpäivä- ja joululahjaksi historioitsija Yuval Noah Hararin tuotantoa  sekä sangen koukuttavan Mikael Persbrantin elämäkerran. Jollet jo tiennyt, olen koukussa Beckeihin (joissa Persbrandt esittää mahtavaa hahmoa Gunvaldia), jotka myös on kohtapuoliin jännitetty läpi uudelleen. 
Lisäksi meillä on vieraita, eli perhettä kylässä ulkomailta, joten kaiken liikenevän ajan vietämme heidän kanssaan - vielä kun se on mahdollista. Kohta täytyykin ryhtyä ruuanlaittoon ja latautua henkisesti myös kakkavaipan vaihtoon.

Tässä aamupäiväkahvin äärellä on hyvä miettiä, mistä vuosi 2018 on koostunut. Minulla on ollut tapana käydä läpi vanhaa ja tulevaa vuotta alunperin 1300-luvulta peräisin olevien Tarot-korttien avulla, joiden käytöstä kirjotan enemmän mahdollisesti heti alkuvuodesta. Nyt ei kuitenkaan ole aikaa syventyä tilaan, jota Tarot-korttien tulkinta edellyttää. Lyhyesti summattuna Tarotit ovat ennustamishöpinöiden sijaan loistava itsetutkiskelun menetelmä, jonka puolesta puhui muun muassa analyyttisen ja syvyyspsykologian kehittäjä C. G. Jung. Olen ensimmäisen kerran ollut tekemisissä Tarotien kanssa jo 15-vuotiaana, joten mieheni onkin ehdottanut minulle mahdollisen rahapulan iskiessä uutta tulonlähdettä Tarot-tulkinnoista. Ei kiitos, en voisi yhdistää tähän rahaa. Ja lama-ajan lapsena niputan yleistäen kaikki maksulliset povailut, puhelinmyynnit ja tissibaarit yhteen heijastaen kolkkoa 90-luvun betoniankeutta rumine puhelinkoppeineen.

Vuodesta 2018 jäi päällimmäisenä mieleen onni unelmiemme kodista sekä toisistamme pitkän sairauden varjostaman ajanjakson jälkeen. Talvi 2018 oli todella kylmä ja vanha kansahan tietää, että kylmän talven jälkeinen kesä tulee olemaan kuuma. Näin todella kävi. Näen itseni yhä teippaamassa kylmäkallea tuulettimeen, jolla yritimme epätoivoisesti viilentää itseämme ja muka aina miellyttävän viileää hirsitaloamme. Totuus on se, että täällä on talvella kylmä ja kesällä kuuma. En silti vaihtaisi tätä enää tasalämpöiseen kerrostaloon.

Vuosi 2018 on ollut myös lisääntyvän ilmastotietoisuuden aikaa. Huoli ympäristöstä on jatkuvasti kasvava, siksi toivon mukaan myös teot biodiversiteetin säilymisen puolesta. Saimme rakennettua omalle pihallemme lehtikompostin ja töissä aloimme kerää myös taukomuovijätettä. Ja sitähän kertyy. Onneksi yleinen muovinkeräyspiste löytyy sekä kotimme että työpaikkani läheisyydestä. Nuo kaksi pömpeliä ovat täysin riittämättömät kaupungin kierrätystarpeeseen nähden. Annoin tästä suoraa palautetta alan päättävässä asemassa olevalle ihmiselle, johon tutustuin erään kuvauskeikan yhteydessä. Olen oppinut, että aina, kun voin vaikuttaa johonkin tärkeäksi kokemaani asiaan, käytän tarjoutuneen tilaisuuden hyödyksi. Toivotaan, että muovinkeräyspisteitä ilmestyy kohta lisää katukuvaan muovijätteen sijaan.

Ehkäpä suurin oivallukseni vuoteen 2018 liittyen on ollut se, että olen oppinut olemaan murehtimatta liikaa sellaisia asioita, joihin en voi vaikuttaa. Aiemmin käytin valtavasti energiaa jossitteluun ja rypemiseen. Sillä ei kuitenkaan saa aikaan muuta kuin negatiivista energiaa, joka ajan myötä tuntuu möykkynä sisuksissa.
Uskon, että tämä puutaloasuminen on jollain tavalla lisännyt kärsivällisyyttäni. Kun lämpö ei tule napista ja elämme yhä selkeämmin keskellä vuodenaikoja (joita toivottavasti jatkossakin on neljä), suhtautuminen tarpeisiin ja aikaan muuttuu. Uskon, että tällainen ympäristö myös lisää estetiikallaan hyvinvointia, toisin kuin lähiöiden betonitotalitarismi.

Toivon vuodelta 2019 yhä enemmän kärsivällisyyden jalon taidon oppimista. Yksi suosikkisananlaskuistani on: "Ei onni tule etsien, se hiipii hiljaa eläen". Nykyihmiselle haasteellinen, mutta tarpeellinen elämän ohjenuora, jonka kuulin juuri tuossa sanamuodossa tuttavieni häissä noin 90-vuotiaan isoisän puheessa.

Tottakai toivon myös, että vuonna 2019 vatsalleni kertynyt konvehtimakkara sulaa pois viimeistään lumien mukana. Ohhoh, lumethan ovat jo sulaneet. Ehkäpä siis otan vielä muutaman konvehdin, kun vanhaa vuotta on yhä jäljellä.

Armollista ja riemullista uutta vuotta 2019 juuri sinulle!





Talonmies Teppo toivottaa myös kaunista vuotta 2019. Teppo on tosin jo sulanut torsoksi, mutta ajatus on komeampi kuin edesmennyt Teppo.



Kommentit

  1. Oikein hyvää uutta vuotta myös sinulle! Jään mielenkiinnolla odottamaan juttua Tarot-korteista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emilia! Kiva, että Tarotit kiinnostavat. Yritän pitää kirjoitustauon tällä kertaa hieman lyhyempänä :)

      Poista
  2. Kärsivällisyyden oppiminen on hyvä tavoite! Minun ainoa tavoitteeni on pyrkiä suurempaan rentouteen. Se on aikalailla sama kuin sinun. Rento on myös kärsivällinen.

    Hyvää uutta vuotta sinulle Esmeralda! Mukavia hetkiä vieraiden kanssa ja terkkuja Talonmies Tepolle (torsolle).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjatta! Rennosta elämänasenteesta on varmasti hyötyä ihan kaikessa. Hyvä ja toivottavasti toteutuva tavoite. Välitän terveiset jo lähes näkymättömälle Tepolle!

      Poista

Lähetä kommentti

Arvostan kommenttiasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kriikunalikööri - helppo herkku kärsiväll(isell)e

Mystinen metsänpeitto - unohtumaton kokemus

Tarot - itsesi peili

Miten taiteen hinta määritellään? Mitä sinä maksaisit taiteesta?

Kiipeily- ja seikkailupäiväkirja osa 568: Muikunvuori

Kirppistelyä - ehkä ostin, ehkä en!