Elämäni sijoittajana

Sijoittaminen on nykyään muotia muidenkin kuin Björn Wahlroosin kavereiden keskuudessa. Ei tarvitse olla rikas voidakseen sijoittaa. Köyhempikin voi suunnata S-bonukset rahastoihin ja osakkeista sen enempää tietämätön tehdä suoria osakeostoja Nordnetissä kuin karkkikaupassa. Jälkimmäinen ei toki ole suositeltavaa ilman sijoittamisen perusteiden hallitsemista. Kannattaa aloittaa esimerkiksi passiivisista indeksirahastoista ja siirtyä osakkeisiin vasta sitten, kun kuvittelee tietävänsä aiheesta jotain.

Minä en tiedä vielä paljoakaan, sillä en tiedä juuri kuivempaa aihetta kuin sijoittaminen. Mitä ihmettä on tapahtunut? Nyt kirjoitan kuitenkin tästä aiheesta blogipostausta. Minuun on sittenkin purrut sijoituskärpänen kahden vuoden pörräämisen jälkeen. Sijoittaminen alkaa kummasti kiinnostaa, kun investointien kasvu on pitkällä tähtäimellä moninkertainen. Minussa taitaa olla myös peliriippuvaisen vikaa, sillä tehdessäni eilen ensimmäiset suorat osakeostot olin aivan liekeissä. Oli selvitettävä ja saatava lisää. Yhtäkkiä vain suuntasin rahavarojani osakesäästötilille, jotta voisin shoppailla osakkeita kuin siellä kuuluisassa karkkikaupassa. Miten elämäni ajautui tähän pisteeseen?

Voitin hyvät sijoitusmassit Monacon kasinossa vuonna 2010, jossa tosiasiassa kävin vain vessassa.

Ehkä kaikesta on kiittäminen isääni, joka on vuosikausia jauhanut minulle sijoitusmantraansa ja suorastaan käskenyt minunkin aloittaa heti sijoittamisen. Isä on tienannut tällä hyvin, mutta hänen investoimansa rahapanoksetkin ovat olleet paljon suurempia kuin nykyiset omani. Joitain tonneja on isällä tullut takkiin, mutta voitot ovat olleet moninkertaiset. Tämä on sijoitusten hajauttamisen, tuurin ja tietämyksen ansiota. Isä on myynyt lähes aina hyvään aikaan, juuri ennen kurssien laskua tai jopa romahdusta. Silti isäkin sanoo olevansa aloittelija sijoittamisen maailmassa.

Annan harvoin periksi isäni jallituksille, mutta pari vuotta sitten päätin eräänä sateisena vapaapäivänä tehdä Nordean uuteen tekoälyyn perustuvan Noran testin minulle sopivasta sijoitustavasta. Nora-sijoittaminen on ehkä elämäni ainoa "aallonharjapäätös", sillä yleensä kuljen kaikkien innovaatioiden pitkässä vanavedessä. Hankin älypuhelimenkin vasta pari-kolme vuotta sitten!

Tietokoneella tehty kartoitus oli kuitenkin niin helppo ja vaivaton, että päätin kokeilla rahojeni mahdollista menetystä Noralla. Järjestelmä ehdotti minulle muistaakseni 200 euron kuukausisäästämistä keskikorkean riskin rahastoon, jossa on omistuksia Pohjoismaista. Rahasto on perustettu Ruotsista käsin, mutta periaatteessa se toimii kuitenkin ilman salkunhoitajaa tekoälyn avulla. En uskaltanut laittaa kahta sataa kuussa, joten vähensin summan puoleen ja aloitin Nora Fund Three:hen säästämisen. Nyt tietysti kadun summaa, sillä saamani voitot olisivat nyt noin kolminkertaiset, mikäli olisin uskaltanut sijoittaa sadan euron sijaan kaksi sataa kuussa. Mutta pelivaraa omassa taloudessa on oltava, eikä kaikkia sijoituskorvamerkittyjä rahoja kannata laittaa yhteen rahastoon.

Kun olin alun jännityksen ja parin pahan kurssilaskun aiheuttaman p-halvauksen jälkeen toipunut ja tajunnut miinuskuoppien kuuluvan pitkän tähtäimen sijoittamiseen, päätin jatkaa valitsemallani tiellä. Seuraavaksi sijoitin Suomeen rahastoyhtiö Seligsonin kautta. Seligsonin internetsivut ovat hieman versiota karvalakki, mutta sieltä löytyy todella helppotajuista tekstiä ja hyviä ohjeita sijoittamiseen. Lisäksi kotiin kannetaan neljä kertaa vuodessa lehti, jossa on nähtävillä eri rahastojen tuotto ja muuta sijoitusasiaa. Seligsonin Suomi-rahastoon investoimani kolehdit ovat kasvaneet tuottoa lähes samassa suhteessa kuin Nora-sijoitukseni, mutta Seligsoniin laitoin kertasumman. Se ei ole kovin järkevää, jollei summaa koskaan lisää oikeana aikana. Ja mikä tuo aika on, vaatii kristallipalloa. Rahaston tuotto on jäänyt tämän takia alhaisemmaksi.

Sama koskee Nordnetiin avaamaani Superrahasto Suomi -tiliä, joka on kuluton niin kauan, kun ei myy osuuksia pois. Kuluja kannattaakin seurata tarkoin. Pankeilla sijoituskulut voivat olla yllättävän suuret, mutta Nora-rahastossa keskimääräistä paljon pienemmät (muistaakseni minulla 0,7% vuosikulut) Nordnetin Superrahastoon laitoin saman summan kuin Seligsonin Suomeen. En tiedä oliko tässä suurta järkeä, sillä sijoitussalkku koostuu aika lailla samoista yrityksistä, vain eri omistussuhtein. Samassa ajassa Nordnetin rahasto on tuottanut hieman enemmän, vaikka kurssiheilahtelut ovat vaikuttaneet molempiin rahastoihin saman suuntaisesti.

Eilen sitten astuin karkkikauppaan. Nordnetin mainos ilmaisesta osakesäästötilin avaamisesta tehosi jo kuun alussa, mutten uskaltanut ensin ostaa mitään. Seurasin jännittyneenä kiinnostavien yhtiöiden kursseja ja totesin, ettei minulla olisi varaa hääveihin omistuksiin. Sähköautoja valmistavan Teslan yksi osake maksoi eilen lähes 900 dollaria! Se on kuitenkin yksi Nordnetin sijoitusportaalin Sharevillen kirjoittajien suosittu sijoituskohde - ja kannattava.

Monacon kasinossa oli pukupakko ja jäätelöpallo lähimmässä kioskissa maksoi 5 euroa. Huippusijoittajalle ja James Bondille ei kumpikaan tuottane ongelmia!

Vastuullinen sijoittaminen lisää suosiotaan jatkuvasti, vaikka tuotot ovat olleet vielä viimeisen kymmenen vuoden aikana usein reilusti alemmat kuin vaikkapa muodin ja globaalien brändien. H&M-sijoittaminen olisi varmasti kannattavaa, mutta kertakäyttökulttuurin kannatus on arvojeni vastaista. Omistan silti rahastojen kautta minisiivun yrityksistä, jotka ovat teettäneet alihankitatöitä tehtaissa, joista Finnwatch on kirjoittanut raportiinsa ei niin mairittelevia faktoja. Olenkin huomannut, että sellaisia sijoituskohteita on hyvin vähän, jotka sekä tuottaisivat hyvin että olisivat myös täysin vastuullisia alihankintaketjuja myöden.

Esimerkiksi Nestle on viherpessyt tehokkaasti yritysjulkikuvansa, hankkinut sertifikaatteja ja sitoutunut ympäristötavoitteisiin. Samaan aikaan yhtiön tuottaman palmuöljyn käyttö "lähes kaikessa" mitä syömme, on isossa ristiriidassa ympäristötavoitteisiin nähden. Palmuplantaaseja varten on poltettava sademetsää. Vaikka uutta metsää istutettaisiin myöhemmin, sen kasvaminen kestää ja koti on mennyttä - niin ihmisten kuin orankien. Näin kärjistetysti ilmaistuna. Jos jotain boikotoin, niin tuotteita, jotka sisältävät palmuöljyä. Kotimainen rypsiöljy on miljoona kertaa eettisempi ja terveellisempi vaihtoehto. Hyvästi lukuisat karkit, myslit, keksit ja nuudelit.

Tällainen ajattelu vie pohjaa tehokkaalta sijoittamiselta, ja se on ehkä hyväkin asia. Vain näin sijoutusmaailman trendit voivat muuttua. Sijoitusyhtiöiltä kannattaa kysyä faktoja ja tutkailla tarkkaan niiden yritysten taustat, joihin sijoittaa. Tällä hetkellä kiikarissani on Kööpenhaminan Tivoli, joka ainakin pikaisesti ajateltuna tuntuu vain mahtavan hauskalta sijoituskohteelta! Mutta ulkomaisten osakkeiden välitys- ja rahanvaihtopalkkio ovat suuremmat kuin kotimaisten sijoitusten kulujen. On siis pohdittava ulkomaisia kohteita maltilla. En myöskään sijoittaisi mihinkään yksittäiseen yritykseen alle 150 euroa, sillä tällöin tuotto jää hyvin vähäiseksi tai jopa alle kulujen. Tein tässä silti poikkeuksen uuden sijoituskohteen Mustin kohdalla. Se onkin ainoa osakeryppääni, joka on tällä hetkellä miinuksella. Näen silti vaatteisiin puetuissa koirissa ja lemmikkeihin panostuksessa tulevaisuuden, sillä ihmiset varmasti rakastavat lemmikkejään tulevaisuudessa yhä enemmän kuin ihmisiä!

Sijoitusfilosofiani on tällä hetkellä siis yhdistelmä jatkuvaa kuukausisäästämistä pohjoismaiseen rahastoon, kaksi kertainvestointia suomalaiseen rahastoon, sekä kokeiluluontoinen suora osakeostotoiminta. Tämän taustalla on järkevä ajattelu, mitä olisi kiva omistaa. Marimekko on ainoa vaatefirma, jota tällä hetkellä omistan, vaikka olinkin aivan murskana yhtiön siirrettyä alihankintatoimintaa Pakistaniin ja Portugaliin. On kuitenkin valitettava fakta, että täysin suomalaisilla, Suomessa tehdyillä vaatteilla ei menesty enää juuri mikään yritys. 1980-luvun lopun kultakausi on mennyttä Neuvostoliiton hajoamisen (eli Suomi-vaatteiden merkittävän ostajan häviämisen) jälkeen.

Sijoittajan yksi parhaista avuista on se, että seuraa asioita ja on kiinnostunut maailman tapahtumista. Tällöin osaa harkita ja toimia oikeissa kohdissa. Toisaalta näen nyt tämän "koronaviruksen vaikutus talouteen -kauhunkin" vain mahdollisuutena. Ostaminen silloin, kun kurssit ovat alhaalla, on usein järkevää, muttei todellakaan aina. Mielestäni sijoittaminen on silti fiksumpaa rahankäyttöä kuin kolikoiden tunkeminen hedelmäpeliautomaattiin. Kuitenkin jännityspalkinto sijoittamisessa on paljon suurempi kuin kolmen omenan ilmestymisessä ruutuun. En silti dissaa hedelmäpelin pelaajia. Joka laivamatka minutkin löytää pokerikoneen ääreltä kuin vanhan kassialman nykimässä lähimarketin masiinaa. Lopetan pelaamisen aina, kun olen voitolla. 

Sama strategia tekee minusta oman elämäni huippusijoittajan!

Linkit:

Sijoittamisesta löytyy nykyään todella paljon helposti omaksuttavaa tietoa myös blogeissa.
Käväise lukemassa esimerkiksi näitä:

Juliaihminen

Mimmit sijoittaa

Inssin osingot

Sijoittaja -lehti