Laimean kirppiskauden mahtilöydöt

En ole edes katsonut, ovatko kirpputorit tällä hetkellä auki, mutta ainakaan minua ei niissä ole näkynyt. Onneksi tein alkuvuodesta niin hyviä löytöjä, että kirppismaniani on pysynyt joten kuten aisoissa. Mikäli sormet syyhyävät liikaa, muistelen vain erään nimeltä mainitsemattoman kirpputorin huonoa ilmaa ja tungosta käytävillä, niin maltan pysyä kotona. Tori.fi tai huuto.net olisivat näin korona-aikaan ehkä parempia bongauspaikkoja, mutta haluan nähdä mitä ostan ennen ostopäätöksen tekoa. Niin monta kertaa olen saanut netin välityksellä luvattua heikompikuntoisempia tuotteita, että odottelen mieluummin parempia kirpputoriaikoja.

Jotta voisin tuntea pienen kirppisfiiliksen, teenkin tästä klassisen esittelypostauksen. Vähän kuin lapsi hiekkalaatikolla tai kadulla lelujensa kanssa. Eilen lenkillä tuntematon poika tuli esittelemään minulle ja miehelleni lelujaan "kato, kato" - säestyksellä. Meitä huvitti tämä, mutta samalla mietitytti, oliko tuolla lapsella kotona kuuntelijaa. No mutta, onneksi minulla on ainakin muutama lukija!




Tässä on läjä viimeaikaisia löytöjäni: Arabian mustat Kilta-kupit eurolla kappale (minulla on entuudestaan vihreänä mummuni Kilta-teekannu, kermakko ja uudemmat mukit, lisäksi mustana löytyy sokerikko ja kermakko) ja toinen OTK-kahvikuppipeltirasia kokoelmaani. Minulla on siis nyt kaksi peltirasiaa ja kuusi Arabian OTK-kuppiparia. Näitä käytettiin 1960-1970-luvulla kahviloissa. Ilmeisesti kaupasta tai suoraan kahviloista sai ostaa keräilyleimoilla (tai ilman) kuppeja kotiin. Näitä sai myös valkoisena pienemmällä kultakoristeella. 




Rakastan näitä kuppeja, koska niistä tulee mieleen lapsuuden suosikkielokuvani Kymmenen käskyä (kyllä, ihailin Moosesta eli Charlton Hestonia!?). Kerään myös kunnon harakkana kaikkea kultakoristeista ja kaunista. Etenkin Arabian vanhat musta-kultaiset astiat 1920-1930-luvuilta ovat heikkouteni. Ylimmän kuvan kulmikas lautanen on samaa aikakautta, Riihimäen Lukki-sarjaa. Löysin niitä neljä kappaletta Helsingin Fidalta juuri ennen koronahysteriaa. 




Jatkuvassa käytössä on ollut kuitenkin tämä ihana käsin kirjottu pöytäliina, joka maksoi muistaakseni 4 euroa! 




Vihreä lanka on jossain kohtaa loppunut kesken, mutta tämä ongelma on ratkaistu kellastuttamalla lehdet! 

Ristipistotöitä ja vanhoja pöytäliinoja saa kirpputoreilta käsittämättömän halvalla siihen aikaan ja vaivaan nähden, joka käsitöihin on kulunut. Usein kangasmateriaalina on pellava, joka rakastaa pesua ja käyttöä. 




Löysin myös toisen kivan pöytäliinan niin ikään neljällä eurolla. Vielä kun jaksaisi silittää liinat aina pesun jälkeen kosteana. 




Olen melkein kieltänyt itseltäni kynttilänjalkojen ostamisen, sillä meillä on kotona niitä aivan tolkuton määrä. Tämä vanha jalka oli kuitenkin pakko ostaa, sillä en ole nähnyt reunoiltaan tämän tyylisiä kynttilänjalkoja aiemmin. Näin myös ostohetkellä, että pesä on juuri oikean kokoinen käsinvaletuille kynttilöille. Niitäkin löytää usein tosi halvalla kirppiksiltä. Näitä sinisiä ostin aikanaan ison satsin. Hienosti palavat! 




Kipot ja kupit vol. 1002: olihan tämä Riihimäen malja niin kaunis ja todellakin 2,5 euron väärti, että se oli pakko ostaa. Tässä kulhossa OLI ensin keko vihreitä kuulia, sitten Lindtin appelsiinisuklaakonvehteja. Huh, onneksi ne ovat kaikki nyt loppu! 




Minulla on meripihkan väristä lasia aika paljon, muttei juuri tätä sarjaa (en muista nimeä, muistatko sinä?).

Lopulta vähän vanhempi löytö, mutta ihailen sitä päivittäin ja odotan, koska saan taas kerättyä tai ostettua ruskoliljoja koristamaan tätä näyttävyyttä:




Arabian iso kukkavaasi niin ikään art decon aikakaudelta maksoi Mimmin kirppiksellä vain 3 euroa! Siis aivan ilmainen!? Siitä huolimatta, että suuosassa on vaurio, pidän tätä harvinaista vaasia todellisena löytönä. Tämä on kyllä todella vaikea tiskata, sillä vaasi ei meinaa mahtua altaaseen. Sen takia aiheutinkin itse pienen alaosan krakeloitumisen! Vaasi täytyy siirtää pois pianon päältä sitten, kun siinä on taas kukkia. Pianon koneisto voi vaurioitua (tai ainakin lakkapinta), jos päällä on mitään kosteaa. Silti monissa kodeissa näkee pianon päällä kukkia ja viherkasveja. Auts. 

Tämän postauksen kirjoitus näköjään vain pahentaa keräilymaniaa. Täytyy keksiä jokin selviytymiskeino, kuten kaappien raivaus. Sille on todella tarve. Saatuamme lahjoitusvitriinin kellariin olen saanut tyhjennettyä jopa yhdeksän pahvilaatikollista kirjoja - ja näin saanut tilaa ja draivia koko kellarin siivoukseen. Ette voi uskoakaan, mitä kaikkea sälälaatikoista voi löytyä! 




Kyllä! Tekosormi, joka on kätevästi myös kynttilä!?! Meinasin pissata järkytyksestäni housuun, kun aloin kääriä paperia auki katsoakseni, mitä ihmettä sen sisällä on. Olimme vielä juuri katsoneet dekkaria, joka liittyi karmivasti "tähän alaan". Lopulta nauroin huutonaurua yksin kellarissa ihmetellessäni mieheni tavarakokoelmaa. Hän oli itsekin unohtanut koko sormen olemassaolon. Se on kuulemma mahdollisesti ostettu Roomasta, jossa hän oli luokkaretkellä 30 vuotta sitten. Ei siis meidän parin vuoden takaiselta matkalta, heh! Ostaisikohan joku tämän valaisevan nakin kirpputorilta?

Mitä löytöjä sinä olet tehnyt viime aikoina? Hyvää viikonloppua! 



Kommentit

  1. Hyviä löytöjä. Itsekin katselen kirppareilla pääasiassa astioita ja muuta koriste/lasitavaraa. Vaikka tykkään käydä kirppareilla, tulee niissä kuitenkin käytyä aika harvoin. Silloin kun olen itselleni ottanut myyntipöydän, tulee katsottua samalla muu tarjonta. Hyväkuntoisia kirjoja olen myös löytänyt, mutta täydellinen kirppislöytö on vielä löytämättä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Uskon, että se täydellinen kirppislöytö tulee vielä eteesi :) Olen huomannut, että omalla kohdallani oma myyntipöytä tarkoittaa sitä, että jokaista myytyä tuotetta korvaa yksi uusi ostotuote - löytö tai "löytö" :D

      Poista
  2. Hyviä löytöjä olet tehnyt. Nuo kupit ovat tosi hienot. En ole kirpparilla käynyt aikoihin, meillä ne ovatkin kiinni koronan aikaan. Viime syksynä olin itse myymässä kirpparilla. Tavaraa tuntuu kertyvän niin paljon, että välillä täytyy vähentää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Toivottavasti sait hyvän tilin :) Pitäisi itsekin taas varata joskus myyntipöytä, mutta kuten Emilialle kommentoin, ei siitä usein ole minulle paljon hyötyä! Pihakirppis olisikin paras, ettei pääsisi tekemään uusia löytöjä tilalle :D

      Poista
  3. Nuo OTK-kupit on kyllä super hienoja! Olen itse niitä koittanut kans metsästellä! Olikin tossa viime vuonna Työväenmuseo Werstaalla kahvinäyttelyssä kyseisiä kuppeja esillä. Ja voih, tuo punasävyinen pöytäliina on kaunis sekä vaasi!
    Korona aikaan ole kokenut yhtenä isoimpana etten ole päässyt kirppareille. Niitä löytöjä siis toivottavasti pystyisi turvallisesti tekemään kirppareilta kesällä.

    Sormi kuitenkin nappasi alunalkaen koko huomioni :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Senni! Täällä Turun alueella on tullut aika hyvin vastaan näitä OTK-kuppeja. Täällä toki oli joskus paljon enemmän kahviloita, kuten kyllä varmasti muuallakin Suomessa. Täytyy ehdottomasti pistäytyä tuossa museossa (kirppiskierroksen lisäksi) sitten joskus, kun tämä hasardiaika on ohi.

      Siirsin sormen eilen kellarin pöydältä romukaappiin, se onnistui melkein säikähdyttämään minut uudelleen :D

      Poista

Lähetä kommentti

Arvostan kommenttiasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kriikunalikööri - helppo herkku kärsiväll(isell)e

Mystinen metsänpeitto - unohtumaton kokemus

Tarot - itsesi peili

Miten taiteen hinta määritellään? Mitä sinä maksaisit taiteesta?

Kiipeily- ja seikkailupäiväkirja osa 568: Muikunvuori

Kirppistelyä - ehkä ostin, ehkä en!