Liian monta rautaa

Kun elämässä on liikaa kuormaa, sen huomaa myös siitä, ettei ehdi, jaksa tai pysty kirjoittamaan. Vaikka se saattaisi keventää lastia harhaluulon verran. 

Sanonta Murphyn laista osuu valitettavan hyvin kohdalle, samoin kuin se totuus, että ongelmilla on tapana kasautua. Jos jokin asia voi mennä pieleen, se menee pieleen. Onnellisia ovat onnellisten tähtien alla syntyneet. 

Samaan aikaan toki tapahtuu hyviäkin asioita, jotka vain tuntuvat äärimmäisen laimeilta vastoinkäymisiä vasten. Siksipä luettelenkin asiat, jotka ovat tuoneet lohtua. Ehkä niistä joku toinenkin jotain saa. 

1) Lämmin sauna ja suihku

2) Lämmin sossuttu sauna ja suihku

3) Kodissani on vessanpytty (toistaiseksi)

4) Pakkaslukemat ovat lauhtuneet, vähäisempi lämmitys riittää

5) Näen enää vain painajaisia katastrofista, vaikka elänkin keskellä sitä

6) Jaksoin tehdä ensimmäisen kerran ruokaa koko tammikuussa

7) Teen sitä kohta toisen kerran vuosikerran 1961 Kenwoodilla, johon voi näemmä luoda rakkaussuhteen

8) Nollaan aivojani vaaliväittelyillä ja iloitsemalla, että Halla-ahon kannatusmittaus on kärkikolmikosta heikoin

9) Reseptivapaa Code Tabs toimii yllättävän hyvin yöllisissä yskäkohtauksissa

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä: 

10) Olen elossa

Ehkä tällaisia hidasta elämää-self help-listoja pitäisi tehdä viikoittain, jotta mieli takertuisi myös hyvään edes tekotaiteellisuuden verran. Näen tavalliset arjen eläjät etuoikeutettuina. Olisin hyvin onnellinen tavallisesta arjesta, jonka suurin vastoinkäyminen on auton tilalle kasvanut iglu. 

Tein myös pakolliset lumityöt sairaana, tosin vasta viiden päivän kuumeen jälkeen. Sairautta voi pitää kehon stoppina kuormaan, mutta kyllä tautikierre on myös vallinneiden työolosuhteiden muutosten aiheuttamaa. Ehkä ensi vuonna helpottaa. 

Uusin lainaukseni, jota en ole vielä jaksanut aloittaa. Samalla äänestin, sillä ensi sunnuntaista ei tiedä. Kirjan kansi puhutteli minua. Viinin sain sentään juotua. Kristuksen kyyneleitä Vesuviuksen rinteiltä. Lacryma Christi. Taipui äärettömän hyvin niin sanotulle lämpimälle Nizzan salaatille, jonka pistin uuniin ja kuorrutin spaghetilla ja cheddarkastikkeella. Kaikkea sekaisin odottamatta mitään, syntyi sinfonia. 

En ole jaksanut lukea sanomalehtien lisäksi kuin Seligsonin vuosiraporttia, minä joka kuvittelin aina nukahtavani sijoitustiedosta. Nyt kukun ja valvon kaikki yöt, ellen sitten ui painajaisissani tai vaella autiomaassa auringon korventaessa ihoni rakkuloille. Unitutkimuksessa olin ainoa, jolla oli apokalyptisia unia. Eräästä kirjoituksesta sain palautetta, ettei lukija ymmärrä, mitä sana apokalyptinen tarkoittaa. 

Niin, eihän moni omistusasujakaan tiedä, että käyttämätön seinähana kuuluu tulpata. Ilman tulppaa syntyy huonoimmalla tuurilla massiivinen vesivahinko, jonka maksajiksi joutuvat yleensä muut kuin tulpan unohtaja. Asia, jota toimivan oikeuslaitoksen maassa on vaikea tajuta. 

Mutta niin vain olen maksanut myös aikoinaan huijarille vuokrasopimuksen irtisanomisesta. Minä kun olin muuttamassa asuntoon, jossa oli juuri alkamassa putkiremontti. Kyse oli vuokranantajan toimesta tietoinen harhautus, eikä sopimuksen purku onnistunut moraalisella oikeudellani. Juridinen oikeus oli vuokranantajan puolella. Samoin toimii moni asia tässä maassa. Moraalinen ja juridinen oikeus eivät ole sama asia. 

En jaksa vastata enää ainoaankaan kyselyyn, jossa hämmästellään tilannetta. Kyselyjä toisaalta on hyvin vähän. Ei suurinta osaa kiinnosta, ennen kuin omalle kohdalle nakki napsahtaa. 

Tilanteeseen nähden olenkin syönyt hämmentävän vähän parasta lohturuokaa, kokt korv med brödiä. Nakkikiintiöni tuli täyteen jo viime vuonna, jolloin söin hodareita varmaan enemmän kuin koskaan. 

Nyt pistän jauhelihan taikinaan, ehkä ripottelen loput aivosoluistani sekaan. K-kirjain on täyttä rautaa, se survoo pahimmankin vastaanpistäjän ja möyrisi laitteineen itsensä ulos ovesta, jos tie olisi vapaa. 

Niin tekisin minäkin.