Esmeraldan eetos

En ole jaksanut kirjoittaa kuluneesta hallituskesästä, äärioikeistolaisuuden noususta, ärtymyksestä kiihtyvää kuplautumista kohtaan. Sen sijaan luin aika lailla omia ajatuksia käsittelevän upean teoksen Yli-ihmisiä , joka on ollut ilmestymisvuonnaan 2021 Saksan myydyin teos. Eikä todella suotta! Teoksen on kirjoittanut aiemminkin kirjoillaan ansioitunut, oikeusalalla työskentelevä Juli Zeh. Yli-ihmisiä on polttavan ajankohtainen teos suhteellisuudentajuttomuudesta. Se tuntuu olevan jopa koronaa suurempi pandemia aikamme yhteiskunnassa. Ihmiset eivät osaa enää elää kultaista keskitietä, eivätkä halua edes tavoitella sitä. Vaan pitää valita, vielä voimakkaammin kuin 60-luvulla, kenen joukoissa seisot. Yli-ihmisiä ottaa kantaa moniin nyky-yhteiskunnan ilmiöihin, kuten äärioikeistolaisuuden nousuun, kasvissyöntiin, koronan ja auktoriteettien pelkoon tai järjestyksen palvontaan. Sanoisin, että monelle someaktiiville tämä kalikka saattaa kalahtaa varsin kivuliaasti.  Me olemme itse luone...

Vihdoin saan kirjoitettua Meri Valkaman kehutusta esikoisteoksesta Sinun, Margot (WSOY 2021)! Ostin kirjan alkuvuonna heräteostoksena Prismasta, sopi hyvin kärryyn perunoiden joukkoon. Ostopaikkaa selittää myös joululahjaksi saamani S-ryhmän lahjakortti, muutenhan suosin pieniä kirjakauppoja. Turussa erityisesti Hämeenkadun Kansallista , sillä pelkään aina, koska "sivukonttori" mahdollisesti lopetetaan kuten monet muinaisen huippukauppakadun myymälöistä. Toivottavasti loppuunmyynti-lappua ei teipata oveen koskaan.  Mutta asiaan. Aloin lukea Sinun, Margotia heti samana iltana, kun pääsin ryytyneenä viikon ruokien kera kotiin. Sitä ennen kuvasin kirjan miltei lempinukkeni  Gorbin kanssa, mutta näemmä olen taas liian laiska etsiäkseni kuvaa nyt tähän blogiin. Myönnän, että itse olen juuri sortunut vienoon DDR-ja neuvostoromantiikkaan, yrittämättä juuri tajuta, mitä ihan oikeasti ihmiset ovat siinä ajassa tunteneet. Olen ollut 1980-luvulla lapsi, jolle Nukkumatti ja Myyrä ...

Antisemitismi ja rasismi ovat lisääntyneet huolestuttavasti kaikkialla Euroopassa, myös meillä Suomessa. Tästä yhtenä osoituksena toimii laajan mediahuomion saanut Turun synagogan tuhriminen veren värisellä maalilla vainojen uhrien muistopäivänä . Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti  kantaa asiaan ja ilmaisi huolensa antisemitismin kasvusta Suomessa . Arvostan - valtiopäämiesten tärkeä tehtävä on tuoda näkyviin ihmisoikeudet, vaikkei kannanottojen lausuminen sinänsä kuulukaan Suomessa presidentin valtaoikeuksiin. Ihmisyys on tärkeämpää kuin byrokratia ja protokolla. Kun jälkimmäinen sai vallan pahuuden banaaliudessa noin 80 vuotta sitten, ihmisyydestä ei ollut enää tietoakaan.  Auschwitz-Birkenaun vankien jaottelulaituri vapautuksen muistojuhlan aikaan vuonna 2005. Tämä junarata johti suoraan kaasukammioiden eteen, joiden rauniot jäävät taakseni.  Vainojen uhrien muistojuhla on saanut tänä vuonna Suomessa aivan eri tavalla näkyvyyttä kuin aiemmin, johtue...

Last but not least - museokortin ja kohutun taidenäyttelyn jo lähestyessä umpeutumisaikojaan sain vaihdoin hilattua itseni Turun taidemuseoon. Olen käynyt katsomassa jokaisen tämän vuoden vaihtuvan näyttelyn, mutta tämä tämä viimeinen alakerran show  oli vähällä jäädä näkemättä. Ei vain kulttuurielämää vastaan sotivien työaikataulujen takia, vaan myös taiteilija Emil Nolden kansallissosialistisen taustan vuoksi. Nolden natsimenneisyys on ollut esillä mediassa ja blogimaailmassa kiitettävästi ja herättänyt paljon keskustelua (linkit postauksen lopussa). Sitähän taide parhaimmillaan on - jopa silloin, kun kritisoija ei ole teoksia vielä edes nähnyt! Hehkuva iltataivas (1945), yksi näyttelyn suosikeistani. Lähtökohtaisesti olen sitä mieltä, että taiteella on itseisarvonsa, johon muiden tekijöiden ei pidä antaa liikaa vaikuttaa. Jos vaikkapa kärjistetysti Pohjois-Korean johtaja, "aikuislapsi" Kim Jong-un piirtäisi valloittavan Disney-hahmon, teos on silti hieno, vaik...

Tämä kysymys nousee mieleen yhä useammin mediaa seuratessa. Mediaa, johon vielä Suomessa voimme luottaa. Olen kuitenkin huolestunut kansalaisten lähdekritiikittömyyden kasvusta. Jollei tiedä tai ota selvää, mistä tieto on peräisin ja mitkä ovat tuohon tietoon johtaneet perustelut, todistetaan kohta nopeasti eskaloituvaa someraivoa aiheeseen kuin aiheeseen liittyen. Vaikka linkkaan tänne blogiin välillä tietoja Wikipediasta, sen antamaa infoa ei voida pitää kaiken suhteen "varmana" totuutena. Kuka tahansa voi muokata Wikipedian informaatiota. Wikipedia-linkkaus on kuitenkin mielestäni pienempi paha kuin vaikkapa MV-lehdestä napattu "tieto". Tämä avoimesti rasistinen ja antisemitistinen lehti ammentaa artikkeleita aiheesta sun toisesta, tarkoituksena usein kärjistää eroja, leimata ja kohahduttaa. Jollei tiedä lehden taustaa eikä kyseenalaista lukemansa lähdettä, voi päätyä vaikkapa linkkaamaan raflaavan MV-artikkelin Facebookiin. Näin teki yksi suvaitsevainen tutt...

Teimme pienen kevätmatkan esteetikon silmää ja kulinaristin vatsaa hivelevään Gdanskiin, jolla on erityinen historia entisenä autonomisena vapaakaupunkina sekä toisen maailmansodan ensimmäisenä taistelutantereena. Freie Stadt Danzig/ Wolne Miasto Gdańsk perustettiin Versailles´n rauhansopimuksen yhteydessä vuonna 1920 ja lakkautettiin Saksan miehittäessä sen vuonna 1939. Gdanskiin kuuluvalla Westerplatten niemimaalla ja sen Puolan armeijan varuskunnan alueella käytiin ensimmäinen toisen maailmansodan taistelu Hitlerin joukkojen hyökätessä Puolaan 1.9.1939. Vapaus menetettiin ja vuosikymmeniä myöhemmin se saavutettiin takaisin juuri Gdanskissa. Elokuussa 1980 ammattiyhdistysliikkeen äänitorvena ja sähkömiehenä tunnettu Lech Wałęsa johti telakan lakkoa vaatimuksenaan parantaa työläisten oikeuksia. Tästä alkoi vaiheittainen tie Puolan ja koko itäblokin vapautumiseen. Solidaarisuus-liikkeen johtohahmo Wałęsa on niittänyt mainetta ja kunniaa sekä nobelistina (1983) että presidenttinä (...