Esmeraldan eetos

Nyt on jälleen työn alla mielenkiintoinen SKS:n muistitietokeruu. Ihmisten muistoja lama-ajasta, Neuvostoliiton hajoamisesta, mistä tahansa 1990-luvun ilmiöstä, joka ehkä (?) vaikuttaa edelleen elämään. Sitä tässä varmaan haetaan, otaksun. Suomi voi nousta lamasta, mutta sen syvimmässä mudassa eläneet eivät. Jotain siitä jää sisuksiin, kolkkouden tunne, vieraus, juurettomuus, kyvyttömyys luottaa mihinkään ja kehenkään.  Minulle laman symboli on rikottu puhelinkoppi ankean alikulkutunnelin juurella. Puhelinluettelo tai itse asiassa Keltaiset sivut -katalogi on täynnä topless-baarien ilmoituksia. Isä ehdottaa vitsinä perheillallista sellaisessa Naantalin Kylpylän sijaan, johon hyväosaiset, vielä työssä käyvät tai käyneet, voivat tuhlata kertyneitä lounasseteleitään. Tulihan se halvemmaksi kuin ostaa ruokaa kaupasta, jonka maitojauhohyllyt olivat tyhjät yleislakkouhan alla. Nauroimme äitini kanssa ihmisten hamstrausmaniaa, jonka suora toisinto oli korona-ajan vessapapperiralli. No, eh...

Nyt hemmotellaan verbaliikan, huumorin ja sananlaskujen fanittajaa, sillä kirjakauppoihin on juuri ilmestynyt Pasi Klemettisen teos  Hätäkös tässä matalassa kaivossa! Sutkautuksia ja sananparsia (SKS 2019)  En olisi tästäkään tiedosta ollut perillä ilman paperiaviisi Turun Sanomia, jossa oli keskiviikkona 4.9. iso juttu sananlaskuista. Suuntaan viivana lähimpään kivijalkakirjakauppaan! Kuten arvata ja huomata saattaa, sananlaskuja ei käytetä enää arkikielessä kuin satunnaisesti. Poikkeuksen tekee vanhempi ikäpolvi, joka asuinalueesta riippuen voi olla oikea sananlaskupankki. Onkin todella tärkeää saada vanhaa sananlaskuperinnettä talteen - tästä suuri kiitos SKS :n Kansanrunouden arkistolle sekä kaikille sinne tietoa keränneille. Nuorempi väestönosa taas imee paljon vaikutteita tv-sarjoista ja tosi-tv:stä. Kun joku heittää huvittavan kommentin, se jää elämään ikäänkuin modernina sananlaskuna. Se myöskin usein häviää käytöstä nopeammin kuin entisajan sananlaskut. H...