Esmeraldan eetos

Viime aikoina olen kuvannut rollaattoripappoja ja kerrostaloja. Mikään ei ole siis muuttunut. Harmikseni en löydä kuvaa mammasta, joka kiiti rollollaan Varissuolta kohti Itäharjun Prismaa. Hän teki kaikkensa kiirehtiäkseen suojatiellä, nuorempien lampsiessa vieressä kuin ameebat. Ehkä ameebakin on nopeampi, kun kädessä ei ole älypuhelin.  Entisajan suomalaisuuteen kuului mahdollisimman vähäisen vaivan aiheuttaminen. Ihmiset tahtoivat olla harmittomia muille. Tällainen vaatimattomuus nimetään nykyisin huijarisyndroomaksi, jossa ihminen ei tunnista taitojaan. Tai ehkä tunnistaa, muttei pidä itseään "minään".  Sivistyksen mitta oli joskus lukeminen ja kyky kirjoittaa. Nyt yliopistolla ei osata tai haluta tehdä kumpaakaan. Omana opintoaikanani valitettiin eniten sitä, ettei opiskelijoiden käsialoista saa selvää. Kukaan ei kuitenkaan rutissut 600-sivuisten oppikirjojen lukemista edes englanniksi tai ruotsiksi. Lukemisen määrä oli tiedossa oppilaitokseen hakiessa.  Moni asia on...

Tällä edelleen vastauksettomalla mysteerillä on ollut hintaa maailman kalleimman ja pisimmän murhatutkimuksen verran - Ruotsin pääministeri  Olof Palmen hengen, omaisten kärsimyksen ja kansankodin shokkitilan lisäksi. Palmen murhatutkinta on siis ollut kalliimpi kuin  John F. Kennedyn murhan, jonka takana jopa 61 prosenttia Yhdysvaltain väestöstä epäili yhä vuonna 2012 salaliittoa. Sellaista sopii kyllä epäillä sekä Palmen että Kennedyn murhien taustoilla, vaikka me ihmiset olemme taipuvaisia näkemään salaliittoja siellä sun täällä. Kennedyn murhasta tuomittiin Harvey Lee Oswald , jonka legendaarinen kommentti, "I'm just a patsy" (olen vain syntipukki) räjäytti uuden pommin. Oswald tapettiin oitis - siksikö, ettei hän kertoisi enempää?  Kuva:  Olof Palme, B-Reel STHML Mystiset kuolemat ovat kohdanneet myös lukuisia henkilöitä, jotka ovat jollain tavalla olleet kytköksissä Ruotsin pääministeri Olof Palmeen ja/tai hänen vastustamiinsa ryhmittymiin ennen kohtalo...

Unkarinjuutalaisen  Imre Kertészin  romaani otsikon nimellä puhutteli minua aikoinaan syvästi. Luin teoksen aika pian Kohtalottomuuden ja mieheni sairastumisen jälkeen. En muista luinko teokset ennen häitämme, mutta jo silloin tiesin sisimmässäni, että niin sanotun normaalin elämän voisi unohtaa. En vain uskonut, että niin tulisi todella käymään. Otimme riskin emmekä peruneet häitä. Se olisi tuntunut kohtuuttomalta ja niin - kohtalottomuudelta.  Budapestin suuri synagoga, jossa juutalaisyhteisöstä vieraantunut Kertész tuskin kovin usein kävi.  Upea synagoga sijaitsee suositun hotellin lähellä, joka toimi aikoinaan myös SS-miesten majapaikkana. Siellä vietettiin monet kosteat natsikemut samalla, kun ympärillä tapettiin tuhansia juutalaisia. Onneksi luimme asiasta ennen hotellin varausta. Synagogan hartaudessa verisen historian saattoi kuitenkin yllättävällä tavalla unohtaa edes hetkeksi. Tästä matkasta on kohta seitsemän vuotta aikaa. Joka seitsemäs vuosi on  sh...

Tämä voisi olla elokuvan tai kirjan nimi, mutta kyseessä olen minä. Tämä postaus voikin olla kuin kohtaus elokuvasta, sillä elän (taas kerran) laina-ajalla muutaman päivän takaisen onnettomuuden jälkeen. Näpytän tätä tekstiä pääosin vasemmalla kädellä, jonka sormien säikeet ovat jo rasittuneet ylenmääräisestä rikkaruohojen poiminnasta ja kaikesta siitä toiminnasta, jota keksin kyllästyttyäni makaamaan sängyssä. Mikä tunne onkaan pystyä nousemaan sieltä! Ennen sanoin migreenissä, että tuntuu, kuin olisi jäänyt jyrän alle. Mutta nyt tiedän, miltä se oikeasti tuntuu! Sanonpahan vain, että pyöräilijä ja jalankulkija jää aina kakkoseksi asfalttiviidakon petojen kynsissä. Ei minun pyöräni eikä puutarhani, vaikka kävinkin lomalla tämän aution tilan pihalla etsimässä villiyrttejä.  En voinut kuvitellakaan ohittaessani pyörällä pari viattoman näköistä parkissa laiduntavaa peltilehmää, että toisen sisällä on ihminen, joka ei katso kadulle avatessaan autonsa oven. Minä siis pai...

Antisemitismi ja rasismi ovat lisääntyneet huolestuttavasti kaikkialla Euroopassa, myös meillä Suomessa. Tästä yhtenä osoituksena toimii laajan mediahuomion saanut Turun synagogan tuhriminen veren värisellä maalilla vainojen uhrien muistopäivänä . Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti  kantaa asiaan ja ilmaisi huolensa antisemitismin kasvusta Suomessa . Arvostan - valtiopäämiesten tärkeä tehtävä on tuoda näkyviin ihmisoikeudet, vaikkei kannanottojen lausuminen sinänsä kuulukaan Suomessa presidentin valtaoikeuksiin. Ihmisyys on tärkeämpää kuin byrokratia ja protokolla. Kun jälkimmäinen sai vallan pahuuden banaaliudessa noin 80 vuotta sitten, ihmisyydestä ei ollut enää tietoakaan.  Auschwitz-Birkenaun vankien jaottelulaituri vapautuksen muistojuhlan aikaan vuonna 2005. Tämä junarata johti suoraan kaasukammioiden eteen, joiden rauniot jäävät taakseni.  Vainojen uhrien muistojuhla on saanut tänä vuonna Suomessa aivan eri tavalla näkyvyyttä kuin aiemmin, johtue...

Autolautta M/S Estonian uppoamisesta on kulunut tänään 25 vuotta . Hyvin moni muistaa edelleen, missä oli ja mitä teki kuultuaan tästä yhdestä maailman suurimmasta merionnettomuudesta, jossa kuoli 852 ihmistä. Minä luin tragediasta Teksti-TV:stä ennen koulupäivää. Koulussa seurasimme järkyttyneinä koko päivän suoraa uutislähetystä. Tiesin tätini olevan mukana pelastustoimissa. Hän työskenteli onnekkaamman laivan henkilökunnan riveissä, muttei kyennyt pitkään aikaan työhön tuon kauhean yön jälkeen. Pelastusveneiden laskeminen myrskyävään aallokkoon oli lähestulkoon mahdotonta ja valitettavasti myös turhaa, sillä valtaosa Estonian matkustajista oli jo kuollut.  Onnettomuudentutkintaan liittyvä sukelluskuva Estoniasta peräisin  täältä . Mietin Estoniaa yhä usein, etenkin syksyisen merimaiseman äärellä sekä niinä harvoina kertoina, kun olen uskaltautunut uimaan syysmereen. Ihminen selviää 10-asteisessa vedessä noin tunnin. Oma maksimissaan minuutin mittainen pulahdukseni...