Esmeraldan eetos

Vielä ei ole aika summata kulunutta toista koronavuotta. Olisi mukava kirjoittaa ajasta, joulusta vailla k-kekkereitä, mutta kaikkea tekemäämme määrittää tämä vihulainen. Vihollisen ja tuholaisen risteytys. Harvoin sitä tekee aatonaattona itselleen pikatestiä höyryävän glögin ja kuusen tuoksussa tietääkseen, voivatko "vanhukset" saapua joulupöytään. Minulla kun näitä maskittomia kontakteja on edelleen jatkuvalla syötöllä. Tuplarokotukset, osalla jo tripana, antavat toki suojaa.  Ehkä pohtisin minäkin kynttiläpajoja, joulukranssitehtaita, maustekakun leivontaa ja mukavia lahjoja, jollei tarvitsisi olla koko ajan tekemisissä ihmisten edesvastuuttomuuden kanssa. Minä sairastun ihmisistä enemmän kuin viruksista. Enkä nyt tarkoita koronaa, vaan vaikkapa flunssaa. Se, että työpaikoilla jylläävät nyt flunssaepidemiat, kertoo, että hygieniatasosta on laiminlyöty. Se kertoo myös siitä, että nuhanenäiset alkavat jälleen saapua töihin maskin käyttöön vedoten. Toivoisin, että tämä olisi ...

Joskus miellän joulun ja koko joulukuun lasipurkkiin säilötyksi unelmatehtaaksi. Purkista löytyvät kaikki elementit, joista oman tai jonkun toisen näköinen joulu rakentuu. Veikkaan, että somella on nykyisin jonkin verran tekemistä tämän(kin) asian kanssa. Lopputulos kuitenkaan on harvoin sitä, mitä lasipurkkiin kuvittelemme. Minun purkistani ei löydy itse kuivattuja neilikanpistämiä appelsiinisiivuja, mutta joulusiivottu kuusikoti kyllä. Purkissa tuoksuu sopivasti kostea kuivakakku, lämmin kynttilätali ja juuri se lumisen talven tuulahdus, joka hiipii sieraimiin verannan läpivetoon astuessa. Joulupurkkiin pääsee varsin helposti sisälle eikä kukaan, varsinkaan työnantaja, riistä joulusta nauttivaa sielua purkista ulos. Joulukuu purkissa on eloa kuvitteellisessa hyggejuhlakuplassa, kunnes elo jälleen tammikuussa jatkuu tasaisen arjen ankeuttamana. Purkki on särkynyt tai viety kellariin odottamaan seuraavaa joulua.  Joulupurkin todellinen sisältö perjantaina. Onneksi en ollut "ehtiny...

Voiko joku väittää viettävänsä aatonaaton kaikessa rauhassa vailla minkäänlaista viime hetken hääräilyä tai jopa paniikkia? Ainakin "pukin kuumalle linjalle" soitettuani sain kuulla, että siellä kaupungin toisessa päässä vallitsee täysi tiedottomuus ja epätoivo. Yritin antaa pukille vinkkiä, että lahjani voi hyvin ostaa myös marketista ruokaostosten yhteydessä. Mutta kun siellä ei ole kuulemma paketointipalvelua. Välikäkö tuolla - voi olla yhtä laiska ja ekologinen kuin minä ja käyttää kaikki vanhat rasiat ja pussit uudelleen! Huomasin mukavana yllätyksenä, että lahjapaperi ei riittänyt, joten yhden mieheni lahjan pakkasin pahvilaatikkoon ja laitoin oman villahuivini siihen päälle! Nyt tuo lahja on myös lahjapöytä! Tämä on ehkä tämän joulun tasokkain DIY ! Oikeasti odotan "pukin" ja lahjan lisäksi kotiin myös mätilähetystä kauppahallista. Meillä on ollut tapana viettää "esijoulua" aatonaattona, jolloin syödään äyräisiä, mätileipiä tai jotain muuta...