Esmeraldan eetos

Tämä lause hiipii nykyisin mieleeni jatkuvasti, toistuvina muistutuksina siitä, että emme voi hallita tapahtumien tarkoituksellista kulkua. Ja samaan aikaan tuolle kululle voi löytyä kaikkeuden siimeksestä kuin ennalta määrätty polku. Kun sille astuu, jokainen askel pelottaa pimeässä, mutta kuun valo ilmestyy pilviverhon takaa juuri oikeaan aikaan luomaan johdatusta. Tällöin voi nähdä valot ja varjot, asiat jotka ovat estäneet meitä näkemästä ja jotka ovat vieneet meitä aiemmin vääriin suuntiin. Tai ei ehkä vääriin, mutta liian pitkään pois itsestä, oman itsensä ytimestä. Koin jonkinlaisen valaistumisen 9.9.2021 Maarian kirkon edustalla, eikä se ollut uskonnollinen muussa mielessä kuin uskossa itseeni, uskossa muutokseen. Minun oli pakko pysähtyä, nousta pyörän selästä ja kirjoittaa pulppuavat sanat ylös kännykän muistioon. Kirjoitin runon myös Instagramiin, ehkä muistutukseksi itselleni siitä, etten voi enää paeta sitä mikä on edessä.  Ja miten tämä liittyy elämän salattuun magiik...

Ihmisen ensiaskeleesta kuussa tuli viime viikolla kuluneeksi 50 vuotta. Tällöin toteutui ikiaikainen haave päästä konkreettisesti käsiksi taivaankappaleeseen, joka on möllöttänyt keltaisena horisontissa vuosituhannesta toiseen kuin nälkäistä houkutteleva emmentaljuusto. Vedetön Rauhallisuuden meri on se suurin "juustonkolo", jonka ihminen näkee paljain silmin maan kamaralta. Tarot-korteissa Kuu ei suinkaan symboloi rauhaa, vaan päinvastoin mielen sekasortoa, harhakuvitelmia ja aiheettomia pelkoja. Kuuhulluutta. Käänteisenä Kuu-kortti kuitenkin kehottaa tyynnyttämään mielen ja pyrkimään kohti sisäistä tasapainoa sen sijaan, että velloisi jatkuvissa haitallisissa pelkotiloissa ja alitajunnan purkauksissa. Kuva: Tieteen kuvalehti, ks. liitteet.  Kuu-kortin symbolit ovat osuvat, sillä kuu ja koko avaruus ovat pelottavallakin tavalla mystisiä (kuten alitajuntamme) ja tulevat aina olemaan, vaikka tiedemaailmassa ottettaisiin suuria edistyksellisiä harppauksia. Kuu saa a...

En tiedä juuri tällä sekunnilla vaikeampaa pohdinnan aihetta kuin oman taiteen hinnoittelu. Edistysaskel on kuitenkin jo se, etten laita enää lainausmerkkejä itseeni kohdistuvaan taide- tai taiteilija -sanaan. En siis enää vähättele itseäni, mikä on monen aloittelevan tai nuoren taiteilijan tunnusmerkki. Töiden hinnat ovat usein sen mukaiset. Nuoriin taiteilijoihin kannattaakin sijoittaa, ennen kuin hinnat nousevat mahdollisen maineen myötä eksponentiaalisesti. Tähän asti olen kuitenkin sijoittanut vain tylsiin ja takuuvarmoihin rahastoihin ilman pienintäkään esteettistä palkkiota, jollaiseksi en laske loivasti nousevaa tuottokäyrää. Tosin saimme aikoinaan lahjaksi yhden tätä nykyä maineikkaan nuoren taiteilijan taulun, joka ei valitettavasti ole edes seinällämme. Tästä saisikin toisen postausaiheen: kannattaako taidetta ostaa lahjaksi, jollei ole varma vastaanottajan mieltymyksistä? Tämä Reidar Särestöniemen Ruska heijastuu järveen -teos myytiin Bukowskis-huutokaupassa hintaan 1...