Tekstit

Näytetään tunnisteella self help merkityt tekstit.

Liian monta rautaa

Kuva
Kun elämässä on liikaa kuormaa, sen huomaa myös siitä, ettei ehdi, jaksa tai pysty kirjoittamaan. Vaikka se saattaisi keventää lastia harhaluulon verran.  Sanonta Murphyn laista osuu valitettavan hyvin kohdalle, samoin kuin se totuus, että ongelmilla on tapana kasautua. Jos jokin asia voi mennä pieleen, se menee pieleen. Onnellisia ovat onnellisten tähtien alla syntyneet.  Samaan aikaan toki tapahtuu hyviäkin asioita, jotka vain tuntuvat äärimmäisen laimeilta vastoinkäymisiä vasten. Siksipä luettelenkin asiat, jotka ovat tuoneet lohtua. Ehkä niistä joku toinenkin jotain saa.  1) Lämmin sauna ja suihku 2) Lämmin sossuttu sauna ja suihku 3) Kodissani on vessanpytty (toistaiseksi) 4) Pakkaslukemat ovat lauhtuneet, vähäisempi lämmitys riittää 5) Näen enää vain painajaisia katastrofista, vaikka elänkin keskellä sitä 6) Jaksoin tehdä ensimmäisen kerran ruokaa koko tammikuussa 7) Teen sitä kohta toisen kerran vuosikerran 1961 Kenwoodilla, johon voi näemmä luoda rakkaussuhteen 8)...

Quo vadis, maailma?

Kuva
Ehkä tällä voi osallistua Surkeimmat otsikot -kilpailuun tai päivitellä kuuluisaa maailman menoa. Edellisestä koronakirjoituksestani onkin jo aikaa. Kesäkuun optimistina toivoin toisenlaista syksyä, mutta pelkäsin uhkakuvan käyvän toteen. Vielä emme tiedä, missä tahdissa rokotejonot alkavat purkautua. Ainakin 12-15-vuotiaiden kohdalla jo ensi viikolla. Suuri ongelma on kuitenkin se, että yhä monet 20-30-vuotiaat (jopa hoitotyötä tekevät) että paljon vanhemmat liikuskelevat julkisilla paikoilla omasta tahdostaan ilman ensimmäistäkään rokotetta. Usein myös ilman maskia. Sentään viime päivien uutisten jälkeen maskinaamoja on alkanut vilkkua katukuvassa ja sisätiloissa taas tiuhempaan. Kaikkien kohdalla paheneva tilanne ei muuta joidenkin ihmisten peruslähtökohtaa: maskia ei käytetä ilman maskipakkoa. Kirjoitan tätä päivänä, jolloin meidän piti osallistua häihin. Juhlat on kohta juhlittu, samaan aikaan kun alamme katsoa Beckiä villasukissa. Olisin niin kovasti halunnut käyttää italianpunai...

Hidasta elämää

Kuva
Sinäkin ehkä tunnet vähintään jonkun linkittämänä  kyseisen sivuston tai olet kuullut slow life -ilmiöstä. Hidastamisesta, elämän leppoistamisesta, itsensä kuuntelusta. Se toimii vastapainona kiireiselle elämänrytmille ja usein myös ulkopuolelta tulevan haitallisen ohjailun vaikutusten välttämiselle elämassämme. Hitailu, löysäily, himmailu ja itse käyttämäni zen-elämä voi ulottua myös kokkailuun ja sisustamiseen. Tanskalainen hyvän elämän synonyymi hygge on meidän kaikkien (hyväosaisten) ulottuvilla, jos vain annamme sille mahdollisuuden.  Viinitilalla elo voi vaikuttaa täydelliseltä hitailulta, mutta tosiasiassa kaikki maataloustyö on rankkaa ja hektistä. Ehkä kuitenkin terveemmällä tavalla kuin toimistossa? Mutta hei? Milloin meistä tuli ihmisiä, jotka pyrkivät ohjaamaan elämänsä suuntaa erillisellä ajatustuotteistamisella? Miksemme voi vain rentoutua, jos siltä tuntuu, kiireenkin keskellä?  Olisipa se näin yksinkertaista.  Saattaa olla jopa tutkittu, että tavoi...

Migreeni työelämässä ei pitäisi tarkoittaa työtä migreenissä

Kuva
Ehdin juuri ja juuri kirjoittaa tämän tekstin vielä valtakunnallisen migreeniviikon  aikana. Tarkoitus oli kirjoittaa jo aiemmin, mutta "yllättäen" pitkittynyt migreenikohtaus migreeniviikon kunniaksi muutti suunnitelmat. Kuten aina, totutusti, lähes 50 prosentin varmuudella suunnitelmat muuttuvat jo muutenkin, mutta tätä todennäköisyyttä lisää merkittävästi migreenin sairastaminen. Seuraava jännityksen paikka on kesän ainoan ja viimeisen mökkiviikonlopun toteutuminen. Yritän olla ajattelematta sen mahdollista peruuntumista. Sainhan nauttia omista häistänikin osallistuen niihin itse! Valitettava tosiasia on, että migreenipotilaat joutuvat aina pitämään option kaikessa ja varautumaan siihen, että kaikki kiva peruuntuu . Etenkin, jos koittaa vapaa (toisin sanoen aivot rentoutuvat). Se on migreenillekin kaikista mukavin pohja olla ja elää - kellepä ei olisi? Piuhat ja paine - migreenipotilaan yleisimmät puntarit.  Olen kirjoittanut migreenistä aiemminkin (ks. tu...

Vessapaperin aika - koronapelkohamstraus joukkosuggestion ilmentymänä

Kuva
Käsi ylös: oletko ostanut viime aikoina säkillisen vessapaperia siksi, että muutkin ovat näin tehneet? Tai siksi ettet vain jäisi ilman huomatessasi ehtyvän tarjonnan? Onneksi olkoon, olet astunut koronaepidemian aikaansaamaan joukkohurmokselliseen ansaan! Kuva: MTV Uutiset ja  syyt vessapaperin hamstraukselle . Vessapaperitehtailijat kiittelevät kilpaa lisättyään tehtaisiin ylimääräiset vuorot, kauppiaat taas joutuessaan haalimaan lisätyövoimaa henkilöstövuokrausyrityksistä. Ei oota  myydään hetkellisesti jo osastolla sun toisella. Kansa on varautunut mahdolliseen koronakaranteeniin vessapaperin lisäksi pastalla, säilykkeillä ja pavuilla. Ulkopuolinen voisi luulla kaupassa asioinnin perusteella, että Suomi on täynnä italialaisia turisteja, jotka ovat äkisti sairastuneet pitkäkestoiseen ripuliin. Jos ja kun talouden koronataantuma rantautuu Suomeen, se ei ainakaan vielä näy kaupoissa muutoin kuin neuvostohenkisissä hyllynäkymissä. Kysyn itseltäni muutenkin lähes ...

Hiljaisuuden retriitti

Kuva
Hiljainen viikko päättyi eilen lankalauantaihin. Omat hermoni tuntuvat olevan tämän viikon jälkeen kirjaimellisesti kuin langat, jotka saattavat katketa hetkenä minä hyvänsä. On jokseenkin traagista, että juhlapyhien alusaika on kiireinen sekä töissä että usein kotonakin. Puhumattakaan itse juhlapyhistä. Lehdet pullistelevat erilaisia ruokaohjeita ja pääsiäisen menovinkkejä, joita aikataulujen orjuuttamat, mutta kyseisen ilmiön yhä uudelleen maton alle lakaisevat ihmiset kirjaavat ylös aivojen to do -listalle. Tänä vuonna saan kuitenkin itse vain levätä kotona. Meillä ei ole ainuttakaan pakollista sukukinkeriä sovittuna, sillä lähisukulaisista osa on matkoilla ja osa valitettavasti sairauden kourissa. Luulisi siis, että kotona voisi tällä kertaa todella rentoutua. Mutta ei. Naapureiden pihoilla grillataan koko sukujen voimin, möykätään kovaan ääneen ja näyttäytyipä yksi setä kevätauringossa pelkissä kalsareissa laulaen humalaansa. Nauraisin tälle kaikelle, ellen olisi jo aiem...

Elämäntaitoa etsimässä

Kuva
Kuinka monta elämäntaito-opasta sinun kirjahyllystäsi löytyy? Toinen kysymys heti perään: löytyykö sinulta vielä sukupuuttoon kuolemaisillaan oleva kirjahylly? Vaikket omistaisi self help -opasta etkä kirjahyllyä, todennäköisesti et ole voinut välttyä tältä kirjallisuudenalalta.  Liikkuessasi kaupungilla ja kirjakaupoissa näet osta joululahjaksi -pömpelin pursuavan pureksittua tietoa siitä, miten kannattaisi elää. Katsoessasi televisiota kohtaat elämäntaito-oppaan rinnakkaismuodon - elämäntaito-ohjelman. En ole ainoa, joka on kiinnittänyt huomionsa (jo vuosien ajan) merkilliseen ilmiöön. Emmekö osaa enää elää ilman self help- oppaita? Lueskelin aamulla Kaisa Viljasen kirjoittamaa kolumnia Helsingin Sanomien mielipidepalstalta:  https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005903950.html Lyhyesti kiteytettynä elämäntaito-oppaat vetoavat vastuullisuutta kohti pyrkivään korkeasti koulutettuun keskiluokkaan, joka haluaa päästä samaan ahdistuksettomaan tilaan kuin oppaan kirjoittaja. ...