Esmeraldan eetos

Joogaan Elvistä kuunnellen. Yritän löytää omenapuiden leikkaamisesta jäykistyneeseen lantiooni notkeutta, jonka vain Elviksen musiikki voi tuoda. Yleensä siivoan Elviksen tahdissa, tai toisessa mentaalisessa mielentilassa Children of Bodomia, joka toimii paremmin imuroinnissa. Itse asiassa oivin kappale tähän on Queenin I want to break free, jonka musiikkivideossa Freddie Mercury imuroi.  Avasin koneen avatakseni käsikirjoitustiedoston, mutta jotenkin kummasti jumituin katsomaan tätä Elviksen Comeback-keikkaa vuodelta 1968. Vaihtoehtoisia klippejä löytyy toki yhtä monia kuin Elviksen faneja maailmassa.  Kuva: NBC/Getty, 27.6.1968 Comeback Special. Onkin järkyttävää, että Elviksen musiikkia ei enää kuunnella kuten ennen, eikä keino-Elviksille ole enää tilausta. Itse menisin kernaasti vaikka naimisiin tuon vuoden 1968 Elviksen kanssa feikki-Elvis-papin siunaamana. Voisimme muuttaa Gracelandiin elämään ikuista elämää.  Elvis on uskonto. Siitä ei liene epäselvyyksiä. Tämän ...

Yöaikaanhan nämä blogitekstit nykyisin syntyvät, kun ei unta saa. Välittömästi alkoi soida korvissa aikoinaan auton soittimesta kuultu Neon 2-hitti Ei yksinäinen unta saa. Siitä ei kuitenkaan ole kysymys, vaikka kyllähän se raha tahi sen puute myös sosiaalisesti eristää. Sokerinrannalla virtaa enää katkeransuolaista vettä.  Täysin ilmainen tapahtuma oli Tall Ships Races, ellei sitten langennut hodariin. Ihme kyllä en, maksoi vitosen kappale.  Ecuadorilainen laiva muistaakseni, kuten miehistökin. Henkilöstö, koska naisoletettujakin oli.  Kasmir & Turku Jazz Orchestra  Tiivistää metrilakukansan tapahtuman kuin tapahtuman. Käsi vispaa kuin Trumpilla.    Samoin kuin kohta tyhjennän luurini kuvista, tyhjennän pankkitilini rahasta rempan takia. Samaan syssyyn toki Biden ymmärsi viimein jättää presidenttipelit taakseen. Mietin ensimmäisenä, miten tämä vaikuttaa sijoituksiin. Uusiutuvan energian osakkeet jo sulivat siinä kohtaa, kun Trumpin voitto alkoi näyttää...

Kahden viikon aikana on tullut nähtyä säiden ääripäät. Olisivatko vain rakeet puuttuneet, vai satoiko niitäkin Turun rautaesiripun yllä? Olen sijoittanut tämän tiettyyn maantieteelliseen siirtymään, joka monin tavoin jakaa Turun kahtia. Voitte arvuutella, missä tämä sijaitsee, kuvan näette tämän tekstin lopussa.  Säiden tai lämmön nopea vaihtelu saa ilmeisesti aikaan sakeaa hernerokkasumua. En ole meteorologi, enkä jaksa googlettaa selvittääkseni tieteellistä taustaa ilmiölle. Mutta varmaan kaikkien mielestä tällainen usva on viime aikoina lisääntynyt. En tiedä, koskeeko ilmiö muutakin Suomea, vai vain veden varassa sinnittelevää kaupunkia seitsemän kukkulan laaksossa.  Kaikki tiet vievät Roomaan? Keltaisessa talossa on aikoinaan muistaakseni ollut suolavarasto, siitä pramea ulkokuori. Ihme kyllä tämä kortteli on pitkälti säästynyt. Etualalla toki pitää olla järkyttävän ruma pytinki. Kauempana hotelli Marina sentään on aikansa varsin onnistunut tuotos, vaikka senkin alta puret...

Katsoin loistavan elokuvan Mississipi palaa ( Mississippi Burning ). Se sai ensi-iltansa miltei päivälleen 35 vuotta sitten, vuonna 1988. Elokuvassa käsitellään tositapahtumia Yhdysvaltain rotusorron kulminaatiopisteessä. Vuonna 1964 tuomittiin myös poliiseja viharikoksista, jotka tehtiin vain ihonvärin tähden. Veri, jota vuodatettiin, on koko ihmiskunnalla yhtä punainen. Saman värinen. Elokuvan dialogi on kerrassaan vaikuttavaa, kuten myös Gene Hackmanin ja Willem Dafoen näyttelijänsuoritukset. Kaikessa koskettavuudessaan on yhtä aikaa järkyttävää, miten ajankohtainen elokuvan sanoma on. Viha vähemmistöjä, kansallisuutta ja ihonväriä kohtaan vain yltyy. Historia toistaa itseään, eikä siinä ole mitään uutta ihmiskunnan taivaan alla. Kuinka kukaan kuvittelee täällä pääsevänsä taivaaseen? Nekin uskovaiset, jotka taivaspaikkaa kiivaimmin julistavat, sortavat usein ihmisoikeuksia yhteisössään, kääntävät selkänsä eri tavoin ajatteleville, hylkäävät oman lihansa ja veren. Yhdysvalloissa mu...

Ukrainan sota on luonnollisesti nyt kaikkien huulilla, peloissa ja painajaisissa. Samaan aikaan ahdistusta Ukrainan ulkopuolella aiheuttanee hyytävin pörssilasku sitten koronapandemian alun. Raha vai henki, valinta on itsestäänselvä. Mutta niin kauan kun oma henki ei ole uhattuna, suurta levottomuutta voi aiheuttaa säästöjen ja sijoitusten valuminen sotatantereen takia taivaan tuuliin. Samalla tämä on ilman muuta markkinarako heille, joilla on jo entuudestaan paljon rahaa. Kriiseissä rikkaat ovat aina voittajia, mikäli henki ei ole uhattuna. He voivat sijoittaa suuria siivuja yrityksiin pitkällä tähtäimellä. Mutta mitä voi tehdä "tavis", joka murehtii miinusmerkkisiä säästöjään vailla kykyä ostaa korkeintaan pientä kuukausisummaa enempää? Olen tietoisesti vältellyt menemästä katsomaan, paljonko sijoitukseni ovat tappiolla. Mutta eilen sen tein, juuri sinä pahimpana laskupäivänä. Parhaimmillaan minulla oli alkusyksystä yli 9000 euroa voittoa osakesijoituksissani. Jälkiviisaana...

Taas on aika ilmeisesti jo traditioksi käyneen maailman tilan tarkastelu mantelitumakkeeni ja tarot-korttien näkökulmasta. Puhutaan, että joillain ihmisillä on poikkeuksellisen voimakas intuitio. Tai sitten nämä ihmiset ovat vain rohkeita ajattelemaan aavistustensa kautta. Vanhan kansan mukaan kädestä näkee kuudennen aistin. Jos kämmenen sisäpuolella, etusormen juuren alla olevalla "kukkulalla" on risti, sinulla saattaa olla kyky nähdä tulevaan, tai ainakin riittävä omanarvontunto kirjoittaa sen suomin valtuuksin blogiin maailman näkymistä ja takaumista.  Olen käyttänyt todella vähän tarotkortteja tänä vuonna. Ehkä pari kertaa  tammikuun 2021 katsauksen  jälkeen. Tälle on monta syytä, joista yksi on luppoajattomuus. Jos tekee kunnon tarotpöydän, se vaatii tietyn mielentilan ja rauhan ajatella. Nyt olen käyttänyt kaiken vähäisen rauhan ajan kirjoittamiseen. Itselleni poiketen nostin nyt tätä kirjoitusta varten neljä korttia, katsoakseni mennyttä vuotta 2021 yhdellä kortill...