Esmeraldan eetos

Ainokaisena vapaapäivänä en taida kyetä muuhun ulosantiin kuin kesän 2020 Google-hakusanojen jakoon! Top-10 eniten haetut hakusanat, joilla blogiini on päädytty, koostuvat - kuten aina - kriikunalikööristä , metsänpeitosta, nokkospestosta  ja tarot-korteista . Nyt mukana on kuitenkin kiinteän vahvasti lähiseutumatkailu. Mikkolanmäen bunkkerit ja Luolalanjärvi keräävät koko ajan lisää kiinnostuneita kävijöitä, ja se näkyy myös blogini vierailijasivulla.  Tämä iltainen zen-kuvaushetki on peräisin Aurajoen Halistenkosken pöpeliköstä.  Täysin uutena top-10 hakuna paistattelee oman taiteen hinnoittelu , josta minulla ei ole edelleenkään mitään käsitystä. Sain kyllä eilen ostotarjouksen eräästä töissä väkertämästäni ala-astetasoisesta työstä, mutta veikkaan tarjouksen kummunneen  säälistä.  Toinen yllätys kesän hakuseurannassa on, että tällä kertaa kukaan ei ole hakenut mitään Tinderiin liittyvää rouvashenkilön blogista!  Mutta mennäänpä itse a...

Siinä hän on! Kutsuvan punaisena ja huumaavan tuoksuisena odottamassa kuvaajan tarttumista lasiin. Tosin tämä pikari on kumottu jo kuukausi sitten jolloin pullotin viime vuoden elokuussa preparoidun uuden erän. Kävi jälleen klassisesti: unohdin vodka-sokeri-kriikunatölkit kellariin, kuten oli tarkoituskin. Pitkällä kypsytysajalla eli unohduksella syntyy paras maku.  Lasit ovat satavuotiaat från Stockholm, antiikkikaupan alelaarista pengotut. Mielestäni nämä ovat juuri kriikunaliköörille täydelliset.  Tänä vuonna odotin makuelämystä erityisesti myös siksi, että käyttämäni kriikunat ovat "lainakriikunoita" ystäväni pihalta. Eli täysin eri puusta ja maaperästä. Meidän kriikunapuulle kävi surullisesti, kuten olen aiemmissa postauksissa kertonut. Istutin jo toisen kerran uuden taimen versosta, mutta toistaiseksi mitään ei ole tapahtunut. Kriikunapuu haluaa elää juuri siellä, missä hän itse haluaa. Kriikunapuuta ei kiinnosta, kulkeeko hänen valitsemallaan kasvualusta...

Olen vihdoin ottanut käyttöön Google Analyticsin ja saanut sen toimimaan juuri äsken. Koska IT-taitoni ovat välillä lähes surkeat, olen nyt aivan riemuissani voidessani jakaa teille uunituoreet tilastot hakusanoista, jotka ovat johtaneet blogissani vierailuun. Ylivoimaisesti eniten blogissani käydään kriikunaliköörin valmistussesonkina eli suurin huippu lienee jo takanapäin. Viisi yleisintä hakua liittyy kriikunaan sekä sen säilöntään. Siksi hämmästyin todella huomatessani kuudenneksi yleisimmän hakusanayhdistelmän: hautaristi hinta !? Valitettavasti sivuiltani ei löydy hintatietoja hautauskustannuksista saati hautakivistä- ja risteistä  - ainoastaan juttua hautausmaafaniudestani sekä siitä, että esi-isäni maalasi työkseen muun muassa hautaristejä. Minua kyllä ilahduttaa, että hautaristien suosio taitaa nostaa jälleen päätään kivikuutioiden jälkeen. Mitä erilaisempia hautamuistomerkkejä hautausmaalla on, sitä vaikuttavampaa ja mielenkiintoisempaa on siellä vierailla. ...

Liköörinystävän vuoden ainoat tehoviikot ovat alkaneet. Puutarha pukkaa satoa, jolle täytyy keksiä parempia käyttökohteita kuin roskis. Hui, tekee pahaa kirjoittaakin moisesti. Onneksi tälläkin asuinalueella näkee usein "ole hyvä" -ämpäreitä ja -koreja talojen edustoilla, joten oman sadon puuttuessa kannattaa rohkeasti tehdä kävelyretkiä kaupungin perinteisille omakotitaloalueille. Muista kuitenkin, että likööriin kannatta valita vain priimaa. Hilloon käy vähän rupisempikin hedelmä. Pullotin  viime vuonna tehdyn omenaliköörin  vasta huhti-toukokuussa, sillä olin vain unohtanut lasitölkit kellariin. Maistoin kyllä omenalikööriä purkista joskus tammikuussa, jolloin totesin sen olevan vielä lisäkypsymisen tarpeessa. Tässä ajassa onkin tapahtunut aivan uskomaton kehitys! Mausta on tullut todella karvasmantelinen! Aivan kuin omenalikööriin olisi sekoitettu Amarettoa (DiSaronnoa). Pidän tästä mausta todella paljon ja "alaan vihkiytyneet" ystäväni olivat jo valmii...

Viikonloppu on hellinyt meitä entisiä villakerrastokansalaisia toden teolla. Aurinko on lämmittänyt kotimme vihdoin pysyvästi 20-asteiseksi (kunnes lukema taas syyskuussa laskee horrostasolle). Lämmityskauden päätösbileet voisi pitää vaikkapa vappuna pallogrillin antimista nauttien. Täytyyhän sitä nyt johonkin tuli sytyttää, ettei tule vieroitusoireita tästä alkukantaisesta toiminnasta. Vappua ennen olemme juhlineet lämpöä kulkemalla sisällä puolinudisteina, koska kylmään tottuneena voin sanoa, että nyt on hiki! Silti on yllättävää, miten nopeasti ihminen tottuu uusiin, lusksusmaisiin olotiloihin. On jo täysin tavanomaista kulkea kotona hihattomassa paidassa ja nukkua ilman sitä seksikästä villakerrastoa. Niin ihanan normaalia ja vapauttavaa! On myös tutkittu juttu (siinä tutkimuksessa, jota en nyt Google-haulla löydä), että parisuhteen laatu kärsii merkittävästi huonelämpötilan laskiessa alle 18 asteeseen. Ihmekös tuo, kun kaikki energia kanavoituu siihen, miten saisi pidet...

Nyt on aika kerätä kirpeänmakeat kriikunat puusta tai maasta ja hyödyntää ne mitä herkullisimmalla tavalla. Kriikunalikööri on yksinkertaisesti parasta alkoholijuomaa, mitä omista käpälistä ja puutarhan hedelmistä voi syntyä. Appeni mukaan kriikunaliköörini ON kaikista maailman alkoholijuomista parasta! Se on jo jotakin! Mutta kunniaa en voi omia itselleni, sillä jo muinaisessa Damaskoksessa ymmärrettiin kriikunaherkkujen päälle. Kriikuna levisi ja levitettiin ympäri Eurooppaa, Suomeen 1700-luvulla. Monista pihoista kriikunapuut on hävitetty, sillä sato on usein niin runsas, että koko maa värjäytyy kriikunoista. Kengänpohjani ovat kuljettaneet epämääräisen näköistä ruskeaa mössöä töihin asti siivoojan kauhuksi (hän luuli mössöä joksikin aivan muuksi...). Jatkuvasta keräämisestä ja/tai siivoamisesta koituu monelle liikaa vaivaa. Se on sääli, sillä kulinaarisempaa hedelmää on vaikea löytää. Liköörin ohella kriikunahillo on tai-vaal-li-nen juustojen lisuke. Etenkin homejuuston ja pipar...