Esmeraldan eetos

Joskus olin auravalokuvauksessa Hengen ja tiedon messuilla. Sain varmaan lipun ilmaiseksi yliopistolta tai jostain yhtä tieteellisestä lähteestä kuin nämä messut. Höpöhöpöä ja humpuukia, moni ajatteli ja sanoi, mutta minua lähtökohtaisesti kiinnostaa aivan kaikki. Miksen siis menisi katsomaan, mitä hengellä ja tiedolla on tarjottavaa.  Messuilla istui kojuissaan yhtä sun toista ennustajaeukkoa ja povaajaa. Oli myös kädestä katsoja ja aurakuvaaja. Löysin hiljattain kuvan, joka minusta otettiin. Ympärilläni säteilivät kaikki sateenkaaren värit, paitsi vaaleanpunainen, rakkauden tai rakastumisen väri. Siksipä kompensoinkin kuvituskuvien puutetta Aurajoen vaaleanpunaisin sävyin.  Värejä oli myös yksi ylimääräinen, musta. Olin juuri selvinnyt vakavasta äkillisestä sairastumisesta, joka entisaikoina olisi johtanut kuolemaan. Muistan kuvaajan hämmästyksen. Lähtökohtainen oletus aina on, että nuori ihminen on terve, eikä mikään menneisyydessä paina riuskaa selkää kumaraan.  Jos m...

Ehkä tällä voi osallistua Surkeimmat otsikot -kilpailuun tai päivitellä kuuluisaa maailman menoa. Edellisestä koronakirjoituksestani onkin jo aikaa. Kesäkuun optimistina toivoin toisenlaista syksyä, mutta pelkäsin uhkakuvan käyvän toteen. Vielä emme tiedä, missä tahdissa rokotejonot alkavat purkautua. Ainakin 12-15-vuotiaiden kohdalla jo ensi viikolla. Suuri ongelma on kuitenkin se, että yhä monet 20-30-vuotiaat (jopa hoitotyötä tekevät) että paljon vanhemmat liikuskelevat julkisilla paikoilla omasta tahdostaan ilman ensimmäistäkään rokotetta. Usein myös ilman maskia. Sentään viime päivien uutisten jälkeen maskinaamoja on alkanut vilkkua katukuvassa ja sisätiloissa taas tiuhempaan. Kaikkien kohdalla paheneva tilanne ei muuta joidenkin ihmisten peruslähtökohtaa: maskia ei käytetä ilman maskipakkoa. Kirjoitan tätä päivänä, jolloin meidän piti osallistua häihin. Juhlat on kohta juhlittu, samaan aikaan kun alamme katsoa Beckiä villasukissa. Olisin niin kovasti halunnut käyttää italianpunai...

  Itkumuurilla on tungosta Kaikilla on kiire itkeä jotta pääsee illallispöytään Kaikilla on kiire rukoilla jotta saa syödä ja juoda Tarpeensa joka päivä uudelleen luoda Ja seuraavana päivänä joku kysyy Miksi itkette Emme tiedä itsekään Kai temppelin tuhoa Mutta eikö aina sanota Älä sure asioita joille et voi enää mitään E. P. /  18.7.2021 Kenties valtaosa maailman uskonnollisista juhlista perustuu jonkin tragedian muistelemiseen. Näin ainakin Abrahamin lasten eli kirjan kansojen vuotuisessa ajankierrossa. Muistellaan sitä, että temppeli tuhoutui. Ei ollut aikaa kohottaa hiivaleipää pakomatkalla orjuudesta. Sitten vielä yksi kuoli meidän kaikkien puolesta. Marttyyrikuoleman ylistysmuistelu on yhä voimissaan etenkin islamilaisessa kulttuurissa (en tarkoita nyt fundamentalismia, jossa marttyyrikuolemasta tehdään pahimmassa tapauksessa tavoite), mutta luterilaisuudessa työnteosta on tehty marttyyrimaisen uhrautumisen ilmenemismuoto. Mikä muu yhdistää meitä kirjan ka...

Suomalaisten hartaimmin odottama joululahja, rokote koronavirusta vastaan, saapuukin lahja-alttarille vasta joulun jälkeen. Media on jo tovin kuhissut, kuka tai mikä taho saa rokotteen ensin. Myös kansanedustajilta on jo tiedusteltu omakohtaisia rokotefiiliksiä oikein nimilistoin. Kaikki eivät rokotetta halua (noin viidesosa kansalaisista ja iso osa Perussuomalaisten kansanedustajista), kun taas osa piikkiä halajavista on tuonut tarpeensa hyvin äänekkäästi esille. Rauhoittukaa, hyvät ammatiliitot opettajineen ja kuskeineen. Vuoronne tulee kyllä heti hoitohenkilökunnan ja pahimpien riskiryhmien edustajien jälkeen hyvin todennäköisesti. Sitä odotellessa olisi toki suotavaa, että kaikki oppilaat ja bussiasiakkaat joutuisivat käyttäämään maskeja. Juuri tämä, miten määritellään riskiryhmä joko terveyden tai ammatin kannalta ja miten ne laitetaan niin sanottuun hierarkiseen järjestykseen, mietityttää monia. Myös meitä mieheni sairauksien takia, ei niinkään oman työni altistavuuden johdosta....

Luin Suomen Kuvalehden  artikkelin , jossa pohdittiin eroja mies- ja naiskirjailijoiden näkyvyydessä sekä heidän tuottamansa tekstin analyysissa. Miehiä ylistetään useammin kirjailijaneroina ja teknisesti taitavina kirjoittajina. Aiemmassa naistenpäiväpostauksessani  toin myös esille, kuinka mieskirjailijoiden teoksia ostetaan enemmän kuin naisten (miesten teokset myös maksavat keskimäärin enemmän). Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että suurempi osa kirjailijoista ja apurahojen hakijoista on kuitenkin naisia. Naiset ovat myös kirjastojen palvelujen suurkuluttajia, näin empiirisesti asiaa havainnoiden. Esimerkkejä voisi jatkaa loputtomiin, ja tuosta linkkaamastani vanhasta postauksesta niitä löytyykin. Niitä löytyy myös jatkuvasti arkisista havinnoista sekä keskustelunaiheista.  Anopin kanssa keskustelimme juuri miesten huippukokkiudesta versus naisten huikeasta urasta keskuskeittiön ja kotivieraiden emännöinnin parissa. Monessa vastaavanlaisessa "luonnonmukaisess...

Ensimmäisen elokuun sunnuntain ratoksi aion pyhittää koko postauksen mitä jaloimmalle ja terveellisimmälle yrtille, salvialle. Tämä johtuu tietenkin siitä, että saatuani viljelykseni vihdoin kukoistamaan minusta on tullut salviafani.  Käytän salviaa vähän jokaiseen ruokaan hämmästellen naapurin mielipidettä, ettei salvia sovi mihinkään sen voimakkaan maun takia. Salvia jakaakin voimakkaasti mielipiteitä, mutta sitä kannattaa ehdottomasti kokeilla erilaisissa rasvaisissa ruoissa ja haudutetuissa liha- ja kasvispadoissa, jolloin tuoreen salvian maku taittuu. Rasvainen ruoka tuntuu myös jotenkin freesimmältä, ei niin raskaalta, kun sitä on höystetty salvialla. Ja mikä tärkeintä, salvian terveysarvot ovat kiistattomat - sen osoittaa jo salvian latinankielinen nimi salvare (parantaa) officinalis (lääkkeenä käytetty) . Palataan kuitenkin terveysasioihin ja hömppäuskomuksiin hetken kuluttua. Lomani lähenee uhkaavasti loppuaan, ja yksi vapaamuotoisen to do -listani kohta on y...

Menetettyäni äänikirjaneitsyyteni ja palan sydämestäni Eeva Kilven  ajatuskokoelmalle  Sininen muistikirja  aloin pohtia yhä enemmän vanhenemisen mystiikkaa. Tosin, jos kysyisin äidiltäni tai anopiltani, he sanoisivat kumpikin, ettei vanhenemisessa ole mitään mystistä - tiedossa on ainoastaan uutta kremppaa toisensa jälkeen, kehon rapistumista ja mielen voipumista. "Vanhaksi ei ole tulemista" taitaa olla anoppini suosikkilause juuri tällä hetkellä. Sama fiilis välittyy myös Kilven ajatuksista noin 20 vuoden ajalta, joissa vanhuuden tuntemuksista välittyy kuitenkin enemmän yksinäisyys ja ikävöinti kuin fyysisen rappeutumisen tuskaisuus. Äitini tokaisi minulle viimeksi nähdessämme: "sinäkin se vanhenet kovaa vauhtia". Lienee siis minunkin ajankohtaista pohtia vanhuuden ja vanhenemisen olemusta! Toivon kuitenkin, että minulla on vielä reilusti aikaa elämäni viimeisiin kirjallisiin merkintöihin. Toivon myös, että joku löytää nuo ajatukset ja keksii niille yhtä hyvä...

Tämä viikko on ainoastaan naisten nimipäivistä koostuva ajanjakso, naistenviikko - hienotunteisemmin akkain viikko . Se on sateinen, sillä naisethan ovat tunnetusti kovia itkemään. Tällaisen selityksen on vanha kansa valinnut vuosittain toistuvalle ilmiölle. Naistenviikolla on yleensä aina ja poikkeuksetta 2-4 sadepäivää. Niin näyttää tapahtuvan jälleen ainakin täällä Varsinais-Suomessa. "Reeta pissii pirahuttaa" ja "Mataleena itköö mielellään", kuvaillaan Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto -klassikkoteoksen sivuilla osuvasti kunkin nimipäiväsankarin kohdalla.  Kuvittajapalkinto tälle pissivän Reetan piirtäjälle?  Alunperin naistenviikkoa on kuitenkin vietetty ylevämmistä lähtökohdista. Keskiaikaisten pyhimysten, mutta jo alkukristillisyydessä arvostettujen Maria Magdalenan ja Kristiina Neitsyen päivät osuivat samalle viikolle. Tänään 22.7. vietämme Magdalan Marian päivää ja perjantaina 24.7. Kristiinan eli suomalaisittain Kirstin marttyyrikuoleman p...

Käsi ylös: oletko ostanut viime aikoina säkillisen vessapaperia siksi, että muutkin ovat näin tehneet? Tai siksi ettet vain jäisi ilman huomatessasi ehtyvän tarjonnan? Onneksi olkoon, olet astunut koronaepidemian aikaansaamaan joukkohurmokselliseen ansaan! Kuva: MTV Uutiset ja  syyt vessapaperin hamstraukselle . Vessapaperitehtailijat kiittelevät kilpaa lisättyään tehtaisiin ylimääräiset vuorot, kauppiaat taas joutuessaan haalimaan lisätyövoimaa henkilöstövuokrausyrityksistä. Ei oota  myydään hetkellisesti jo osastolla sun toisella. Kansa on varautunut mahdolliseen koronakaranteeniin vessapaperin lisäksi pastalla, säilykkeillä ja pavuilla. Ulkopuolinen voisi luulla kaupassa asioinnin perusteella, että Suomi on täynnä italialaisia turisteja, jotka ovat äkisti sairastuneet pitkäkestoiseen ripuliin. Jos ja kun talouden koronataantuma rantautuu Suomeen, se ei ainakaan vielä näy kaupoissa muutoin kuin neuvostohenkisissä hyllynäkymissä. Kysyn itseltäni muutenkin lähes ...

Onko mitään suomalaisempaa kuin sauna ja erityisesti joulusauna ? Ehkä vain Juha Mieto tai Jaakko Kolmonen yltävät lähelle, mutta he ovat syntyneet myöhemmin kuin saunaperinteemme. Tämä ikivanha, muinaisuskoomme liittynyt riitti ja tätä nykyä suomalaisten yleisin harrastus - saunominen - taitaa olla myös oma suomalaisin ominaisuuteni: vähintään kerran kuussa ja erityisesti jouluna on päästävä saunaan. Joulusauna on jäänyt väliin vain edellisvuonna, jolloin kiukaamme ei toiminut! Asia oli kyllä tiedossa, joten kovin suurta katastrofia saunattomuus ei kriiseilystäni huolimatta päässyt aiheuttamaan. Mutta nyt! Nyt meillä on reilun vuoden vanha uusi kiuas, aivan loistava pienen tilan Harvian perinteisin malli Sähkäri . Harvoin halpa on hyvä, mutta tämä on! Sanon tämän vieläpä ilman kaupallista yhteistyötä! Puukiuas toki olisi ihanin ja meiltä löytyisi hormikin alakerrasta, mutta koko sauna pitäisi rakentaa ja kiuas sijoittaa uudelleen. Jossain postauksessa kerroinkin, että sauna...