Esmeraldan eetos

Vastaamo-kohun ryönä hymyilee salissa ripulit housuissa. Hän kuvittelee olevansa voittamaton, vaikka on jo hävinnyt. Seitsemän vuotta aikaa pelata Nintendoa. Eikä häntä istuteta edes kiukaaseen. Sellainen fiilis saattaa olla niillä yli kymmenellä tuhannella suomalaisella, jotka eivät tehneet Kivimäen kiristyksestä rikosilmoitusta. Se osoittaa, että hän osui haavoittuvimpiin kansanosiin. Nämä ihmiset eivät jaksa tavoitella oikeuksiaan, kun ovat jo ne ehkä tunteen tasolla menettäneet. Tuomiokirkko ei viittaa oikeuslaitokseen vaan kotiin. Domus. Kuvassa kaksin kappalein. Rikolliset ovat aina iskeneet henkilökohtaisimpaan. Jos kotiin ei pääse, identiteetti on digitalisoituneessa yhteiskunnassa tehokkaasti saatavilla. Haavat ovat avoinna kaikkien löydettävissä.  Suomalaisen kulttuurin päivänä nostaisin esiin oikeustajun. Meillä on myös mahdollisuus tavoitella oikeutta silloinkin, kun se ehkä on henkilökohtaisesti liian raskasta. Mutta yleisesti se tieto, ettemme käytä oikeuksiamme, on...

Pitkästä aikaa tuli käytyä Turun tuomiokirkossa. Se näkyy kaikkialle, mutta harvoin tie vie sen uumeniin. Varsin uskovainen mummoni ehti elää koko elämänsä käymättä sisällä kertaakaan - paitsi yhden kerran hetkeä ennen kuolemaansa. Silloin hän vain totesi, onpa karu.  Eihän vuonna 1300 käyttöön otettu Tuomiokirkko voi kultaglorialla lesoilla. Uskonpuhdistus piti huolen siitä, että muutkin kirkot putsattiin "turhasta krumeluurista". Rumat ne vaatteilla koreilevat ja sitä rataa. Näkyvintä luterilaisuutta on sirkkelipöly omakotilähiössä. Sahanpuru on suomalaisen kultaharkko ja jatkuva vasarannakutus osoitus yhteiskuntakelpoisuudesta.  Mutta, osa meistä kaipaa kultaa ja gloriaa, jotain aivan muuta kuin skandinaavista minimalismia. Jotkut kaipaavat myös vahvempia siirtymäriittejä, sakramentteja, pyhän läsnäoloa (uskonnollisessa) elämässä juhlallisemmalla tavalla. Ortodoksikirkko saa jäseniä luterilaisista varmasti juuri näistä syistä. Muistan, että joskus oli vähän trendikin vaiht...