Esmeraldan eetos

Kulutushysteria kärjistyy joulunalaiseen huippuunsa tänään Black Friday'na, jolloin kaupoista voi tehdä huippulöytöjä ja "huippulöytöjä". Myös ruokakaupat ovat lähteneet tähän vasta muutaman vuoden Suomessa vaikuttaneeseen perjantaijuhlaan tarjoamalla muun muassa euron lihapullia ja irtokarkkeja 4,99 euron kilohintaan. Eli samaan hintaan kuin joka viikonloppu. Nyt viikonloppu on vain musta. Turun Sanomien etusivu tänään. Näkeehän sen jo ulos katsoessaan. Itse asiassa näin aamutuimaan on niin sateista ja mustaa, että näen ikkunasta vain oman peilikuvani. Se onkin aika vertauskuvallista - Black Friday on tehty kuluttajaa varten. Vai onko? Markkinakoneiston pääomasijoittajat ovat voittajia, mutta ilman kuluttajia he söisivät kynsiään. Tai ehkä kyntäisivät maata, kuka tietää. Omavaraistalous onkin ollut nykyajassa joidenkin downshiftaajien unelmavisio elämästä, joka ei tuota senttejä markkinakoneistolle vaan hyvää oloa puhtaan omatunnon kera kyseisessä taloudess...

Rakastan näemmä näitä laulun sanat -otsikoita. Pelle Miljoonan kappaleen nimi kuitenkin tiivistää vallan hyvin länsimaisen vapaudenkaipuun yleisen lopputuleman. Mitä enemmän voimme itse valita, eli olla demokraattisessa mielessä vapaita, sitä ahtaammiksi voivat käydä oman ajattelumme muodostamat raamit tai jopa kalterit. Oma käsityksemme vapaudesta ei ole ehkä sama kuin vierustoverin. Kun ei ole yhtä annettua totuutta, sallimmeko omasta näkökulmasta poikkeavan, toisenlaisen ajattelun? Mitä enemmän vaihtoehtoja, sitä vaikeampaa on myös valita. Huomaan tämän helposti hypermarkettien valikoiman edessä. Kukaan ei ehkä kuitenkaan oikeasti halua palata maksalaatikon ja lauantaimakkaran aikakaudelle. Vielä pieni silmänräpäys sitten ihmisillä ei ollut vapautta valita, tuleeko heille lapsia vai ei (ei nyt puhuta nunnaluostariin hakeutumisesta, vaan tavallisesta arjesta). Vieläkään ihminen ei sentään voi sitä täysin itse päättää, mutta noin 99% todennäköisyydellä lasta ei tule, ...