Vessapaperin aika - koronapelkohamstraus joukkosuggestion ilmentymänä

Käsi ylös: oletko ostanut viime aikoina säkillisen vessapaperia siksi, että muutkin ovat näin tehneet? Tai siksi ettet vain jäisi ilman huomatessasi ehtyvän tarjonnan? Onneksi olkoon, olet astunut koronaepidemian aikaansaamaan joukkohurmokselliseen ansaan!


Kuvahaun tulos: vessapaperi
Kuva: MTV Uutiset ja syyt vessapaperin hamstraukselle.

Vessapaperitehtailijat kiittelevät kilpaa lisättyään tehtaisiin ylimääräiset vuorot, kauppiaat taas joutuessaan haalimaan lisätyövoimaa henkilöstövuokrausyrityksistä. Ei oota myydään hetkellisesti jo osastolla sun toisella. Kansa on varautunut mahdolliseen koronakaranteeniin vessapaperin lisäksi pastalla, säilykkeillä ja pavuilla. Ulkopuolinen voisi luulla kaupassa asioinnin perusteella, että Suomi on täynnä italialaisia turisteja, jotka ovat äkisti sairastuneet pitkäkestoiseen ripuliin.

Jos ja kun talouden koronataantuma rantautuu Suomeen, se ei ainakaan vielä näy kaupoissa muutoin kuin neuvostohenkisissä hyllynäkymissä. Kysyn itseltäni muutenkin lähes päivittäin: onko kansa seonnut? Ymmärtäisin hamstrauksen täysin, jos kauppaan astuisi riskiryhmään kuuluva henkilö, jolla ei ole ainuttakaan tuttua, joka voisi käydä kaupassa. Ja hänellekin kotiin toimitettava verkkokauppaostoskassi olisi tartuntariskin kannalta turvallisin vaihtoehto. Kaupat ovat kuitenkin pääosin terveiden, työikäisten ihmisten täyttämiä. Paperisäkkejä kanniskelevat jopa alle kolmekymppiset asiakkaat - samat, jotka laskua maksaessaan laittavat pankkikortin suuhun etsiessään henkilöllisyystodistusta korttiarsenaalinsa joukosta. Joku tauti ainakin tulee, se on varma.

Luulotaudista en puhu tässä kohtaa (olen senkin alan asiantuntija), sillä korona on vakavasti otettava ja älykäs virus. Samaa ei vain voi aina sanoa meistä kansalaisista. Joukkosuggestio on maailman tehokkain, lähes uskonnollinen voima. Pääpuhujana toimii some, jossa kiertävät tällä hetkellä samat huumorimemet ja gifit vessapaperishow'hun liittyen. Vessapaperirullista voi esimerkiksi tehdä turvaiglun ympärilleen, mikäli huomaakin kotona, että korona ei aiheuta kahden viikon mittaista ripulia.


Lähde: Facebook ja Twitter joka toisessa postauksessa!


Luojan kiitos ostin kuusirullaisen Pirkka WC-paperipakkauksen päivää ennen hamstrausaaltoa, joten kukaan ei voinut katsoa tarpeeseen ostettua pientä pakkausta ja minua säälivästi. Myös pasta oli meiltä totaalisen loppu, samoin kuin kananmunat. En lähde ostamaan varmuuden vuoksi lisää, sillä me selviämme. Suomi selviää tästäkin koettelemuksesta. 

Ajatelkaa - pahimman hamstrauksen päivänä, epäonnen perjantaina 13.3. vietimme talvisodan päättymisen muistopäivää. Tätä vasten korona on lopulta pandemiastatuksestaan huolimatta pienempi hätätila Suomessa. Olisivatko suomalaiset käyttäytyneet kaupassa kuten nyt viime vuosisadan puolivälissä (mikäli hypermarketeja olisi ollut)? Vai olisiko suhteellisuudentaju voittanut tuolloin?

Toisaalta ihminen on aina ollut apina. Otamme esimerkkiä muista yhteisön jäsenistä, vaikka nuo jäsenet olisivat samaan aikaan vihollisia. Ilmaisjaeltavien ämpärien maassa riittää, että joku tiedottaa jakotilanteen. Viidakkorumpu ja näkymä hoitavat loput. Tarpeemme selviytyä saa meidät haalimaan milloin mitäkin, etenkin jos ilmaiseksi saa. Ja nyt, kun käsidesi maksaa omaisuuden, ovat hyvin usein käsihygienian laiminlyövät suomalaiset valmiita maksamaan siitäkin. Selviytymisvietti on voimakkaampi kuin mikään muu. Kun joukkohurmos alkaa säädellä tätä viettiä, olemme tilanteessa, joka on tuttu esimerkiksi katastrofialueilla sillä erotuksella, että nyt ei ole oikeasti hätää. Vessapaperi ei lopu maasta.

Onko voimakkain tarpeemme sittenkin vessassa käyminen? Jokainen, joka on kärsinyt erinäisistä vaivoista pynttyseremoniaan liittyen, varmasti uskoo näin. Hengittäminen ja syöminen ovat toki tarpeilla käymisen edellytys. Meitä ahdistaa ajatuskin siitä, ettemme voisi syödä ja juoda kuten haluamme ja lopulta mennä rennosti vessaan ähisemään kera toimivien "työvälineiden". Tähän ongelmaan eli utopistiseen vessapaperittomuuteen on tarjottu someratkaisu jo lukuisia kertoja: 70-luvun Oras-Pekka, joka mainostaa tuolloin uutta alapesusuihkua - alasti!?


Tämä mememainos leviää Facebookissa. En jakaisi tätä blogissani, ellei kuva ilmentäisi huvittavasti mainonnan muutosta vuosikymmenien aikana. En usko, että Sauna-Satu -mainoskaan menisi enää läpi. 


Juutalaisiin rukouksiin kuuluu kiitos siitä, että vatsa toimii. Joku voi ehkä lausua tällaisen rukouksen joka kerta vessassa käydessään. Mielestäni tämä on mitä nerokkain rukous arkisessa yksinkertaisuudessaan. Ollaan todella elämän perusasioiden äärellä. Vessassa käyminen kuuluu niin olennaisena osana elämäämme, että on täysin perusteltua lisätä Maslowin tarvehierarkian alimmaksi perustaksi vessapaperi. Ehkä tavishamstraaja ei rukoile kiitosta saatuaan kaupan viimeisen säkin, mutta kiitollinen hän varmasti on.



Post image
Tämäkin älynväläys leviää somen eri kanavissa.

Minulla olisi asiaa ja analyysia koronaan liittyen vaikka kuinka - kuten sijoitussalkkuni liukuva, suorastaan voideltu alamäki. Tottakai lisäsijoitin suoriin osakkeisiin vain päivä ennen hyytävää pörssiromahdusta. En silti toimi kuten Wall Streetin pörssiromahduksen 1929 koittaessa, jolloin ihmiset hyppelivät epätoivoisina alas pilvenpiirtäjän ikkunoista. Kyllä kurssit vielä nousevat, toivottavasti edes viiden vuoden sisällä. En usko, että ajelen silloinkaan Teslalla, jonka osakkeisiin menin pitkän harkinnan jälkeen investoimaan.

Koska koronaepidemia, siis -pandemia, on täynnä uhkakuvia, otetaanpa lopuksi syyniin koronatilanteen myönteiset puolet. Ensinnäkin, ihmiset vitsailevat paljon enemmän kuin yleensä, jopa tuntemattomien kanssa. Tämä voi olla joidenkin mielestä todella ärsyttävää, mutta minusta on aina positiivista nähdä usein jörön suomalaisen nauravan kunnolla. Myös some on tällä hetkellä viihdyttävämpi kuin aikoihin, vaikka nuo samat memet siellä kiertävätkin ja huumorin lähde on vakava asia. Kuulun kuitenkin itse toisinaan jopa mustan huumorin koulukuntaan. Mitä muuta voimme tehdä kuin nauraa selviytäksemme (jollei nyt lasketa mukaan kotivarahamstrausta)? 

Koronauutisointi on myös saanut meidät - paitsi kilpailemaan vessapaperisaaliista - myös tuntemaan "talvisodan henkimäistä" yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Tätä peräänkuulutti myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö haastattelussaan. Meillä on yhteinen vihollinen nimeltä korona. Sen tarttuminen ei katso puoluetta eikä eroavaisuuksia mielipiteissä. Korona voi iskeä niin vihervassariin kuin punaniskapersuun - jonkun mielestä todennäköisemmin kuitenkin itävaltalaiselta laskettelureissulta palanneeseen porvariin. Kuluu ehkä viikko, kunnes korona on tavoittanut kaikki maakunnat, yhteiskuntaluokat ja ikäryhmät. Me kaikki haluamme turvata selustamme koronalta, mutta toivottavasti emme toisiltamme.

Samaan aikaan, kun jopa rakastamme varautumista pahimpaan, tämä poikkeustilanne nostaa esiin yhteisöllisyyden tarpeen ja kodin tärkeyden. Palaamme perusasioiden äärelle kaiken turhan karsiutuessa pois. Tottakai silloin kannattaa nauttia vaikkapa lasillinen samppanjaa tai hanaviiniä (niidenkin kohdalla oli hyllyssä reikä) ja syödä ensin muuta kuin säilykkeitä. Voi pelata naftaliinista kaivettua lautapeliä ja röhnöttää sohvalla X-asennossa entistäkin vapautuneemmin (se on mahdollista, kun puolet vartalosta riippuu selkänojalla). En usko olevani ainoa, joka nauttii monien menojen äkillisestä peruuntumisesta. Sehän tarkoittaa, että saan olla vain kotona (paitsi silloin, kun olen töissä). Koska lähipiiriini kuuluu jopa kolme riskiryhmäläistä, on minun oikeasti vältettävä kaikkea ylimääräistä kontaktia tartuntariskikohteisiin. Onneksi metsässä on hiljaista ja näemmä yleensä vilkkailla kaupungin kaduillakin. Sisälle ei tarvitse linnoittautua. Voimme harrastaa niitä joskus lähes unohtuneita asioita, jotka tekevät ihmiselle hyvää. 

Mikäli vuosikymmenemme vitsi vessapaperi oikeasti loppuu, puuvajasta voi onneksi noutaa tikkuja ja lastuja. Näin voimme asioida hotelli helpotuksessa kuin Juhana-herttua Turun linnan reiällä konsanaan. Tosin saamme tällä vuosituhannella pyyhkiä itse ilman kuninkaallisia pepunpyyhkijöitä (arvostettu toimenkuva aikanaan).  

Vähäkoronaista viikonloppua ja tervettä järkeä meille kaikille! Nautitaan toisistamme ja vessapapereistamme.



Kommentit

  1. Kiitos taas ajankohtaisesta ja hauskasta postauksesta. Itsekin olen huvittuneena seurannut tätä hamstrausmaniaa. Itsellä on onneksi vielä muutama rulla vessapaperia kotona, mutta toivottavasti sitä saa sitten muutaman päivän päästä nekin, jotka eivät lähteneet mukaan tähän maailmanlopun odotukseen. Suomalaiset tuntuvat unohtaneen, mistä teollisuudesta Suomi on tunnettu. Vessapaperin suhteen olemme varsin omavaraisia.
    Vaikka asia on vakava, olen samaa mieltä, että ei pieni musta huumori haittaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Appivanhempani jäivät ainakin äsken ilman vessapaperia ja kaverini ilman leipää. Onneksi leipää voi leipoa itse, mutta vessapaperin taikomiseen tarvitaan jo ihmevoimia :) Onneksi kauppoja on monia. Eiköhän niihin kaikkiin tule maanantaina tai tiistaina suuri täydennyskuorma. Tätä meidän vessapaperin omavaraisuusastetta minäkin olen pohtinut: eikö kansa muista, millä metsäteollisuuden maan miljoonat on aikanaan taottu ja taotaan yhä edelleen? T: Neljä rullaa jäljellä :D

      Poista
  2. Olen kyllä naureskellut viime päivinä tavallista enemmän juuri näille koronaläpille. Ikävästä tilanteesta huolimatta huumori toimii.

    Ainiin, vessapaperia en ole ostanut, eikä ole suunnitelmissa. On vielä melkein kaksi rullaa jäljellä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaksi rullaa riittää varmasti huomiselle, jolloin ainakin omaan lähikauppaani tulee lisää vessapaperia! Kyllä se huumorin kukka on paras kukka - se ei lakastu edes pöpöjen ja virusten käydessä kimppuun :D

      Poista

Lähetä kommentti

Arvostan kommenttiasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kriikunalikööri - helppo herkku kärsiväll(isell)e

Mystinen metsänpeitto - unohtumaton kokemus

Tarot - itsesi peili

Miten taiteen hinta määritellään? Mitä sinä maksaisit taiteesta?

Kiipeily- ja seikkailupäiväkirja osa 568: Muikunvuori

Kirppistelyä - ehkä ostin, ehkä en!