Liian monta rautaa

Kun elämässä on liikaa kuormaa, sen huomaa myös siitä, ettei ehdi, jaksa tai pysty kirjoittamaan. Vaikka se saattaisi keventää lastia harhaluulon verran. 

Sanonta Murphyn laista osuu valitettavan hyvin kohdalle, samoin kuin se totuus, että ongelmilla on tapana kasautua. Jos jokin asia voi mennä pieleen, se menee pieleen. Onnellisia ovat onnellisten tähtien alla syntyneet. 

Samaan aikaan toki tapahtuu hyviäkin asioita, jotka vain tuntuvat äärimmäisen laimeilta vastoinkäymisiä vasten. Siksipä luettelenkin asiat, jotka ovat tuoneet lohtua. Ehkä niistä joku toinenkin jotain saa. 

1) Lämmin sauna ja suihku
2) Lämmin sossuttu sauna ja suihku
3) Kodissani on vessanpytty (toistaiseksi)
4) Pakkaslukemat ovat lauhtuneet, vähäisempi lämmitys riittää
5) Näen enää vain painajaisia katastrofista, vaikka elänkin keskellä sitä
6) Jaksoin tehdä ensimmäisen kerran ruokaa koko tammikuussa
7) Teen sitä kohta toisen kerran vuosikerran 1961 Kenwoodilla, johon voi näemmä luoda rakkaussuhteen
8) Nollaan aivojani vaaliväittelyillä ja iloitsemalla, että Halla-ahon kannatusmittaus on kärkikolmikosta heikoin
9) Reseptivapaa Code Tabs toimii yllättävän hyvin yöllisissä yskäkohtauksissa
Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä: 
10) Olen elossa

Ehkä tällaisia hidasta elämää-self help-listoja pitäisi tehdä viikoittain, jotta mieli takertuisi myös hyvään edes tekotaiteellisuuden verran. Näen tavalliset arjen eläjät etuoikeutettuina. Olisin hyvin onnellinen tavallisesta arjesta, jonka suurin vastoinkäyminen on auton tilalle kasvanut iglu. 

Tein myös pakolliset lumityöt sairaana, tosin vasta viiden päivän kuumeen jälkeen. Sairautta voi pitää kehon stoppina kuormaan, mutta kyllä tautikierre on myös vallinneiden työolosuhteiden muutosten aiheuttamaa. Ehkä ensi vuonna helpottaa. 


Uusin lainaukseni, jota en ole vielä jaksanut aloittaa. Samalla äänestin, sillä ensi sunnuntaista ei tiedä. Kirjan kansi puhutteli minua. Viinin sain sentään juotua. Kristuksen kyyneleitä Vesuviuksen rinteiltä. Lacryma Christi. Taipui äärettömän hyvin niin sanotulle lämpimälle Nizzan salaatille, jonka pistin uuniin ja kuorrutin spaghetilla ja cheddarkastikkeella. Kaikkea sekaisin odottamatta mitään, syntyi sinfonia. 




En ole jaksanut lukea sanomalehtien lisäksi kuin Seligsonin vuosiraporttia, minä joka kuvittelin aina nukahtavani sijoitustiedosta. Nyt kukun ja valvon kaikki yöt, ellen sitten ui painajaisissani tai vaella autiomaassa auringon korventaessa ihoni rakkuloille. Unitutkimuksessa olin ainoa, jolla oli apokalyptisia unia. Eräästä kirjoituksesta sain palautetta, ettei lukija ymmärrä, mitä sana apokalyptinen tarkoittaa. 

Niin, eihän moni omistusasujakaan tiedä, että käyttämätön seinähana kuuluu tulpata. Ilman tulppaa syntyy huonoimmalla tuurilla massiivinen vesivahinko, jonka maksajiksi joutuvat yleensä muut kuin tulpan unohtaja. Asia, jota toimivan oikeuslaitoksen maassa on vaikea tajuta. 

Mutta niin vain olen maksanut myös aikoinaan huijarille vuokrasopimuksen irtisanomisesta. Minä kun olin muuttamassa asuntoon, jossa oli juuri alkamassa putkiremontti. Kyse oli vuokranantajan toimesta tietoinen harhautus, eikä sopimuksen purku onnistunut moraalisella oikeudellani. Juridinen oikeus oli vuokranantajan puolella. Samoin toimii moni asia tässä maassa. Moraalinen ja juridinen oikeus eivät ole sama asia. 

En jaksa vastata enää ainoaankaan kyselyyn, jossa hämmästellään tilannetta. Kyselyjä toisaalta on hyvin vähän. Ei suurinta osaa kiinnosta, ennen kuin omalle kohdalle nakki napsahtaa. 

Tilanteeseen nähden olenkin syönyt hämmentävän vähän parasta lohturuokaa, kokt korv med brödiä. Nakkikiintiöni tuli täyteen jo viime vuonna, jolloin söin hodareita varmaan enemmän kuin koskaan. 

Nyt pistän jauhelihan taikinaan, ehkä ripottelen loput aivosoluistani sekaan. K-kirjain on täyttä rautaa, se survoo pahimmankin vastaanpistäjän ja möyrisi laitteineen itsensä ulos ovesta, jos tie olisi vapaa. 

Niin tekisin minäkin. 

Kommentit

  1. Oi joi, paranemista!
    Sairaus on kyllä toisinaan myös sitä, että keho määrää pysähtymään.

    Tämä on kova talvi. Kauheat säät, milloin liian kylmä milloin sataa vettä milloin liian liukasta. Säiden karmeus ja sisätiloihin käpertyminen aiheuttavat minulle talviapatiaa.
    Eilen siihen apeuteen ja torkkuoloon tuli äkkipysähdys säikähtymisen muodossa. Mies liukastui kyynärpäänsä varaan Helsingissä käydessään ja olkapää muljahti pois sijoiltaan. Sitä oli kiskottu monen henkilön voimin yli puoli tuntia paikalleen Meilahdessa. No, minulle tuli kotiin tietoa tipoittain ja pelkäsin jo, että on sattunut paljon pahempaa. Nyt hän on kotona toipumassa, nukkuu ja minä tutkin verkkokauppojen nastakenkävalikoimaa. Huomaan, että niihin on myynnissä myös suojuksia, jotka voi vetäistä päälle sisätiloihin mennessä.

    Noita elämän plussapuolia voisi kyllä keräillä silloin tällöin. Minulla on nyt pöytäkalenteri, jossa on jokaisen kuun lopussa aukeama, jossa vasemmalla puolen sivu otsikolla Kuukauden yhteenveto ja oikealla Kiitollisuuslista. Sinun listasi sai minut päättämään että täytän nämä sivut. Jokaisen voisi lopettaa sinua lainaten "Olen elossa".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Marjatta, kiitos paljon! Myöhäiselle vastaukselle katastrofin aineksia sisältävä selitys pahoittelujen kera. No, nyt on jo voiton puolella terveys ainakin toistaiseksi. Ikävä kuulla, että on miehelle tuollainen liukastuminen tapahtunut. Tuo on juuri paha, jollei saa tietoa, ja kaikenlaiset kauhuskenaariot pääsevät valtaamaan ajatukset. Onneksi nyt kuitenkin on toipuminen lähtenyt jo käyntiin. Nastakengät pitäisi itsekin hankkia, ainakin sellaiset juoksuversiot, minä kun yritän talvellakin kipittää poluilla.

      Kyllä se elämän plussapuolien keruu on valaisevaa. Vaikkei siihen uskoisikaan, vaikka jopa ärsyttäisi toisinaan miettiä kaikessa kurjassakin positiivista, se kannattaa. Kyllä pilven reuna aina jossain kohtaa vaalenee (ainakin viimeistään pilven reunalla, hehheh). Kovasti sinnekin voimia pimeään aikaan, joka onneksi jo enteilee kevättä!

      Poista

Lähetä kommentti

Arvostan kommenttiasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kriikunalikööri - helppo herkku kärsiväll(isell)e

Mystinen metsänpeitto - unohtumaton kokemus

Tarot - itsesi peili

Miten taiteen hinta määritellään? Mitä sinä maksaisit taiteesta?

Kiipeily- ja seikkailupäiväkirja osa 568: Muikunvuori

Kirppistelyä - ehkä ostin, ehkä en!