Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2020.

Kuusi viikkoa koronaa, loppuelämä sairautta

Kuva
Aurinkoisena sunnuntaiaamuna en jaksaisi kirjoittaa koronasta, vaikka se hallitsee tavalla tai toisella päivittäistä elämää. Silti on pakko hieman avautua. Kotona yritämme olla ruotimatta näitä asioita liikaa. Olemme vähentäneet uutisten seuraamista huomattuamme, miten merkittävästi yksi kymmenminuuttinen voi latistaa loppuillan tunnelman ja viedä ajatukset positiivisista negatiivisiin. Parasta onkin, jos voi olla koko viikonlopun kotona siten, että kaappi on täynnä ruokaa ja naapurit ovat mökeillään tai koko päivän kestävillä shoppailukierroksillaan. Tuntuu, että korona vaikuttaa hyvin eri tavoin ihmisten elämään. Toiset jatkavat lähes kuten ennenkin. Tunnustan olevani itse enemmän  kyttääjä kuin slarvi . Ehkä meilläkin olisi erilaista, jollei mieheni kuuluisi riskiryhmään. Ehkä emme olisi niin tarkkoja esimerkiksi siinä, että äitini jättää tuomisensa oven taakse sen sijaan, että avaisimme oven ja juttelisimme puoli tuntia reilun metrin päässä toisistamme. Ehkä tilaisimme use

Turvaruoka: uuniperunat herkkutäytteillä

Kuva
Koska viimeksi teit uuniperunoita? Minä olen kyllä syönyt niitä joskus muinoin auki olleissa lounasravintoissa, mutta yllätyin tajutessani, että olen maistanut itse tehtyjä uuniperunoita ehkä 20 vuotta sitten! Näin koronaeristyskaudella moni muukin on ryhtynyt kokkaamaan unohduksiin jääneitä suomalaisia perinneruokia tai muita aikaa ja vaivaa vieviä herkkuja, joita ei siis muuten olisi koskaan aikaa tehdä. Uuniperunat ovat kuitenkin universumin helpoin ruokalaji. Tuskin ovat nämä empire-Rörstrandin kalastajat löytäneet parempaa apajaa?  Näistä curry-katkarapu ja curry-kalkkunatäytteisistä uuniperunoita tuli oitis pienen perheemme kestosuosikki. Vain mielikuvitus on rajana täytteiden muokkauksessa. Riittää, kun vaihdat makusi mukaan reseptin tuorejuustoa tai täytteitä. Mutta aloitetaanpa perunasta. Eri lajikkeissa on totaalinen ero, joka korostuu potun käyttötavoissa. Uuniin kannattaa valita punakuorinen Rosamunda, josta tulee myös parhaat lohkoperunat. Nyt ku

TV-mainokset tarkastelussa

Kuva
Uskon, että suurin osa television katsojista harmittelee mainosten määrää, sisältöä ja volyymia. Kukaan ei taida odottaa mainoskatkoa muiden syiden takia kuin: a) on vessahätä b) on nälkä c) voi pestä hampaat ja sallia siten itselleen pidemmän ajan töllön ääressä ennen nukkumaanmenoa d) voi selittää puolisolle jonkin aiemmin kesken jääneen asian e) voi vastata viestiin f) voi pöyhiä takan tulipesää g) voi kirjoittaa mainoksista blogipostauksen alun Onko muita syitä? Sellaisia, jotka kumpuaisivat mainosten sisällöstä eivätkä omista taukotarpeista? 1960-luvun Asa Futura - töllöjä. Meillä oli kotona valkoinen laatikko-Asa, nyt ohuen ohut Sony. Kuva peräisin  täältä .  Mainokset ovat välttämätön paha, jotka muuttuvat nostalgian kultaamiksi vasta 20-30 vuoden kuluttua ensimmäisistä esityksistä. Tällöin mainoksia onkin yhtäkkiä hauska katsella. Lorealin Stu-stu-Studioline - tunnari onkin taas iskevä ja mainoksena oikeasti todella tehokas, vaikka se 1980-90-luvun vaihte

Jännä paikka osa 123: Mikkolanmäen ilmatorjuntapatteri

Kuva
Turun Itäharjulla sijaitsee mielenkiintoinen kalliokäppäilykohde, jota kutsun omalla kansankielelläni Prisman puolustuspömpelikallioksi. Oikeammin kyse on Mikkolanmäen ilmatorjuntapatteristosta, joka rakennetiin kaupungin puolustukseksi toisen maailmansodan aikana. Näitä vastaavanlaisia "puolustuskallioita" oli Turussa enemmänkin, mutta kiinteitä rakennettiin kolme. Itäharjulle, Uittamolle ja Ruohonpäähän nopeasti rakennetut tykkiasemat ovat yhä tänään raunioiltaan olemassa - perustuksiin ei ole edes ajan hammas purrut. Näiltä korkeilta kallioilta löytyy edelleen tykkien alustabetonit ja bunkkerit ja ilmeisesti jopa kallionsisäisiä tiloja. Ainakin Mikkolanmäen kallion juurelta löytyy kaksi mystistä ovea, joissa on metalliset peiteloosit ja ovisilmät. Näistä minulla ei ole kuvia, sillä tavarapaljouden määrästä päättelin jonkun saattavan majailla "loosissa". Kerran säikähdin myös metsässä riippumatossa nukkuvan miehen hiljaista olemassaoloa. "Jos

Herkullinen koronapääsiäinen ja lammasviinin tarina

Kuva
Koronapääsiäisenkin tärkeimmät nautinnonlähteet ovat ruoka, viini ja suklaamunapitoinen laiskottelu. Bonusta on, jos koti on siivottu ja siellä kasvaa tiskiallashomeen sijaan rairuoho. Tänä vuonna "rai rait" jäävät ikävä kyllä kaikilla tunnollisilla suomalaisilla juhlimatta, mutta onneksi sentään muussa muodossa kotona voi olla raita: ystäväni viljelemä rairuoho pullistelee parhaillaan verannalla ulos purkistaan. Olemme olleet töidemme takia lähikontaktissa toisiimme - täten selitän lahjan kuljetusketjun antajalta vastaanottajalle. Oletteko tekin huomanneet, että korona-aikaan kuuluu ihmisten kova tarve selittää, miten jokin lahja tai huomionosoitus on toimitettu perille ilman lähikontaktia? Kukkamyynti on suorastaan räjähtänyt, kun ihmiset jättävät pääsiäisistervehdyksiä läheistensä ovien taakse tai tekevät tilauksen puhelimitse "rajan taa". Nämä purppuranpunaiset (pääsiäisen väri) kukat olen itse ostanut kaupasta, aivan ihanat ja hyvin kestävät - nyt jo

Blogi 2 vuotta ja koronapelkoiset emojiterveiset!

Kuva
Hurraa! Huomasin tänään, että bloggaushistoriani ulottuu jo tasan kahden vuoden päähän! Miten minä, kärsimättömyyden peri- ja peilikuva, olen pystynyt suoltamaan tekstiä näin tasaiseen tahtiin ja vieläpä pitkäjänteisesti? Ehkä tämä on tyhmä kysymys - onhan kirjoittaminen ajattelun lisäksi yksi parhaista asioista, joita tiedän. Nyt ei vain ole ollut kummallekaan liiemmin aikaa, sillä minua ei onneksi ole irtisanottu tai lomautettu koronaepidemian takia.  Kirjoittamista vaikeuttaa myös aika merkittävästi oman puhelimeni hajoaminen. Sen puhelimen, jolla liian usein epäergonomisesti näppäilin postauksia. Luurin hinkkaaminen käsidesillä kuuluu koronaepidemian aikaisiin päivittäisiin työ- ja kotiinpaluutehtäviini, ja yhden kerran lorahti vähän liikaa, ohi paperin. Käsidesi tunkeutui pienestä puhelimen reiästä sisään ja lamautti puhelimestani näppäimistön. Pystyn vastaamaan viesteihin vain emojeilla tai gifeillä! Mikä itseään toteuttava ennustus! Juuri jossain postauksessani taisin tode