Naistenviikon ylevä historia

Tämä viikko on ainoastaan naisten nimipäivistä koostuva ajanjakso, naistenviikko - hienotunteisemmin akkain viikko. Se on sateinen, sillä naisethan ovat tunnetusti kovia itkemään. Tällaisen selityksen on vanha kansa valinnut vuosittain toistuvalle ilmiölle. Naistenviikolla on yleensä aina ja poikkeuksetta 2-4 sadepäivää. Niin näyttää tapahtuvan jälleen ainakin täällä Varsinais-Suomessa. "Reeta pissii pirahuttaa" ja "Mataleena itköö mielellään", kuvaillaan Kustaa Vilkunan Vuotuinen ajantieto -klassikkoteoksen sivuilla osuvasti kunkin nimipäiväsankarin kohdalla. 


Kuvittajapalkinto tälle pissivän Reetan piirtäjälle? 


Alunperin naistenviikkoa on kuitenkin vietetty ylevämmistä lähtökohdista. Keskiaikaisten pyhimysten, mutta jo alkukristillisyydessä arvostettujen Maria Magdalenan ja Kristiina Neitsyen päivät osuivat samalle viikolle. Tänään 22.7. vietämme Magdalan Marian päivää ja perjantaina 24.7. Kristiinan eli suomalaisittain Kirstin marttyyrikuoleman päivää. Tällainen naispyhimysten viikko oli aikoinaan suuri poikkeus kirkollisessa kalenterissa. Olihan valtaosa pyhimyksistä miehiä, kuinkas sattuikin. Naispyhimysten viikosta muodostui naistenviikko viimeistään silloin, kun Suomessa alettiin 1600-luvulla painaa virsikirjojen alkuun nimilistoja kullekin päivälle. Naispyhimysten viikolle valittiin vain naisten nimiä. Yhtä lailla myös Ruotsissa vietettiin fruntimmersveckania, mutta tuo viikko oli naisten nimien suhteen vain 6-päiväinen: Saara, Margareta, Johanna, Magdalena, Emma ja Kristiina.

Palataanpa vielä sääolosuhteisiin. Kyse on ollut merkittävästä asiasta, ei vain nyky- ja entisnäkökulmaisesti naisten dissaamisesta (kyllä minä myönnän silti itkeväni runsaasti, edellisiltana viimeksi kuin enteillen öistä ukonilmaa). Naistenviikko oli maatalousyhteiskunnassa hyvin kriittinen viikko sadon ja viljatöiden kannalta. Herrasväki oli lomailemassa ja talonpojat ahkeroivat niityllä. Säätä seurattiin kuin parahinta vormulakisaa. Rankka vesisade olisi pilannut heinätöiden jouhevan sujumisen. Jos jokin asia voi mennä pieleen, kannattaa tietenkin syyttää siitä jotain toista osapuolta. Jo Raamatussa lähdetään hakemaan syy-seuraussuhteita naisen lankeamisesta ja Eevan kylkiluusta. Ehkäpä tämä alitajuinen lähtökohta vaikutti siihen, että ajateltiin: "Jos on poudat, varokaa sitten ämmäviikkoa, kyllä ämmät kastelee". Tai jos oikein pahaksi pisti sade, Marketta oli "vesiperse" tai "kusihäntä". 

Onneksi sentään Elias Lönnrot keksi siirtää fokuksen naisista ja vesisateesta kirppuihin, joita oli naistenviikolla usein eniten. Voisiko kirppuepidemia sitten olla vastapainoksi miesten vika? Vai sovitaanko, että luonto pistää parastaan niin kauan, kun ihminen yrittää jotenkuten sinnitellä sitä vastaan ja pistää kapuloita rattaisiin. 

Greta Thunbergin saama palkintomiljoona tuskin riittää maailmanlaajuiseen ilmastotyöhön, mutta monissa maissa meillä ropissut naistenviikon sademäärä olisi kertarysäykselläkin miljoonan euron arvoinen. 

Kiitos, naistenviikon arvokas sade! Kiitos siis naiset hyvin tehdystä työstä. Kirppuviikko taas kuulostaa omaan korvaani siltä, että voisikin tästä suunnata kohti kirpputoreja! 

Hyvää nimipäivää toivotan tämän viikon nimipäiväsankareille Riikalle, Saaralle, Sarille, Sallille, Sallalle, Marketalle, Maaritille, Maaretille, Margareetalle, Reetalle, Johannalle, Hannalle, Hannelelle, Jennille, Leenalle, Leenille, Lenitalle, Mataleenalle, Oilille, Olgalle, Kirstille, Kristiinalle, Tiinalle ja Kirsille! Toivottavasti kukaan ei unohtunut - tieto perustuu Vilkunan vuoden 1989 painoksen listaan, joka ei varmasti ole enää ajantasainen. 

Hyvää naistenviikkoa toivotan kuitenkin ihan jokaiselle naiselle! Itketään kaivot täyteen!


Lisää kiinnostavia, huvittavia, härskejä ja törkeitäkin ajantietotarinoita tästä kansanperinneopuksesta. Saatavilla jokaisesta Suomen kirjastosta hyllymetreittäin. 

Kommentit

  1. Kiitos kiinnostavasta tietopaketista! Voj hyvät hyssykät tuota pilvipissijää.

    Kieli on ollut aika ronskia entisaikoihin ("vesiperse" ja "kusihäntä"). Tämä näkyy vielä joillain murrealueilla, esim Lapin murteissa on aivan perussanastossa sanoja, joita yleiskielessä pidetään ns. rumina sanoina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näen jo miltei painajaisia tuosta pissijästä! Aivan totta, aina Lappiin suunnatessa huomaa jo paikkojen nimistä, että ronski kieli on tai on ollut siellä päin ihan normaalia.

      Poista

Lähetä kommentti

Arvostan kommenttiasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kriikunalikööri - helppo herkku kärsiväll(isell)e

Mystinen metsänpeitto - unohtumaton kokemus

Tarot - itsesi peili

Miten taiteen hinta määritellään? Mitä sinä maksaisit taiteesta?

Kiipeily- ja seikkailupäiväkirja osa 568: Muikunvuori

Kirppistelyä - ehkä ostin, ehkä en!