Laihduttajan joulukonvehdit

Harrastin joskus ala- ja yläasteikäisenä enemmänkin karkkien valmistusta itse. Innostuin kotitaloustunnilla tehdyistä nekuista, vaikka valitettavasti imeskelin tuolloin paljon epäterveellisempää vaihtoehtoa vapaa-ajallani. Onneksi järki kasvoi samaa vauhtia kuin yhtäkkiä lyhyeksi leikatut hiukset. Tupakoinnista ja nekkujen teosta on nyt jo naismuisti aikaa. Tänä jouluna ajattelinkin palata terveellisemmän synnin pariin. 




Tein testiversion punssitryffeleitä omaan käyttöön (ehkäpä myös työkavereille heruu muutama maistiainen), jotta voin hienosäätää makua vielä ennen joulua. Tälläkin kertaa on vahva aikomus antaa itse tehtyjä konvehteja lahjaksi. Teininä tämä toteutui aikomuksesta huolimatta vain kerran, sillä toffeet, marmeladit ja tryffelit olivat kerta kaikkiaan liian hyviä varastoitavaksi. Pyydän jälkikäteen anteeksi kaikilta teiltä, joiden PITI saada herkkulahja. Oikeastaan voisitte kiittää minua, sillä en lihottanutkaan teitä. 

Kaikkihan me tiedämme, että konvehtien kalorit näkyvät tammikuussa sekä naamalla että pepussa - pahimmassa tapauksessa myös naaman ja pepun välimaastossa. Jos haluaa minimoida turhat mussutikalorit, on parasta jättää konvehdit kauppaan ja tehdä ne itse (vaikka kaikki saavat kyllä lahjaksi Pandaa, Fazeria ja Aladdinia suunnasta jos toisesta. Jollei saa, ainakin meillä on töissä aina tammikuussa järjetön lahjakonvehtitarjoilu). 

Olen hukannut vanhan reseptivihkoni, jonne kirjoitin käsin parhaat karkkireseptit talteen. Jouduin etsimään osviittaa netistä. Ihmetyksekseni hakusanalla "punssikarkki" tai "punssitryffeli" löytyy lähinnä teollisia makeisia. Kaikkihan tiedämme nonparellipäällysteiset suklaapunssikarkit, joita toiset inhoavat ja toiset rakastavat. Minä kauhon niitä aimo läjän karkkikaupan pussiin aina mennessäni elokuviin. Koska olen tehnyt tätä liikettä aivan liian monta kertaa, päätin, että seuraavaksi teen punssikarkkeja itse. 

Löysin upean kokoelman vanhoja karkkiohjeita Kyllä äiti tietää -blogista, joka ei taida olla enää aktiivisesti päivittyvä. Kiitän silti herkullisista ohjeista, joista päätynee testiin yksi jos toinenkin. Sovelsin perustryffelien ohjetta näihin tekemiini punssitryffeleihin, joiden resepti tulee tässä:

Punssitryffelit:

-50 grammaa voita
-100 grammaa tomusokeria
-125 grammaa mantelijauhetta
-3 rkl vahvaa kahvia
-1 rkl punssia
-2 rkl kaakaojauhetta

Koristeluun: kaakaojauhetta ja ripaus sokeria TAI suklaanonparelleja TAI kookoshiutaleita (mielestäni tästä jälkimmäisestä tuli paras. Aivan kuin olisin varkaissa tukholmalaisessa karkkikaupassa).

Notkista lusikalla huoneenlämpöinen voi ja sekoita joukkoon tomusokeri. Lisää mantelijauhe ja jatka sekoittamista. Lopuksi lisää jäähtynyt kahvi, punssi ja kaakaojauhe. Jos massa ei ole riittävän jähmeää, voit lisätä vielä vähän mantelijauhetta ja/tai laittaa kipon hetkeksi kylmään. Pyörittele käsillä massasta palloja ja pyöräytä ne lautasella, jossa on haluamaasi koristetta.




Makutesti ennen h-hetkeä (näiden pitäisi olla ainakin yön yli kylmässä, paras maku on muutaman päivän kuluttua): Todella puhdas, perinteinen suklaatryffelin maku, jossa mitään ei ole liikaa eikä liian vähän. Paitsi. Olen niin punssifriikki, että seuraavaan erään laitan 2rkl punssia, 2rkl kahvia. Lisäksi aion tehdä näitä tryffeleitä myös kirsikkaversiona. Ostin Puolasta ihania kirsikkaliköörejä, joista toinen EURON maksanut taskupullo on jo kumottu. Suomesta ei saa tämän tasoisia kirsikkaliköörejä, paitsi ehkä itse tekemällä. Teen siis lisäksi kirsikkatryffeleitä, joihin tulee punssin sijaan 2 rkl kirsikkalikööriä.




Ai että miksi nämä tryffelit sopivat laihduttajalle? No siksi, että tiedät tasan tarkkaan voi- ja sokerimäärät, jotka uppoavat näihin herkkuihin ja sinun sisuksiisi. Ehkä sinulle riittää tällä kertaa vain muutama maistiainen levyllisen sijaan! Lisäksi ranskattaret käyttävät aina kermaa, voita ja viiniä ruuanlaitossa ja juovat lähes joka aterialla viiniä. Silti siellä tunnetaan sana "uuma" tai "tiimalasi". Jos haluaa laihtua, on parempi satsata raaka-aineisiin ja tehdä itse. Näin neuvoi rakas mummuni, joka höysti Dr. Öetker-pizzansa pekonilla. 

Terveellistä joulunodotusta kaikille lukijoilleni!



Kommentit

  1. Näyttää todella hyviltä. Itsekin tein joskus kauan aikaa sitten nekkuja, mutta tryffeleitä en ole vielä kokeillut. Ehkä tänä jouluna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emilia! Nämä ovat kyllä todella helppoja tehdä. Muistin, että vaivaa olisi joutunut näkemään enemmän, mutta ei. En tosin jaksanut panostaa pallojen siloiteltuun ulkonäköön enää siinä kohtaa, kun mömmö alkoi sulaa sormiin.
      Tryffeleihin ja muihin herkkuihin saa upotettua myös kätevästi kaiken päivys lähenee-kuivatavaran kaapeista!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Hautausmaiden hiljainen lumo

Luurangot kaapista

Kulinaristin Gdansk

Ihmisen lyhyt historia lyhyesti