Juhannuksen lempeä ja draamaa

Valtaosalla viettämistämme juhlapyhistä on "pakanallinen" alkuperä, niin myös juhannuksella - valon, keskikesän ja hedelmällisyyden juhlalla. Se on viettämistämme juhlapyhistä ehkä muinaissuomalaisin, vaikka emme ensimmäisenä liittäisikään 1-3 vuorokauden kännäämistä historiallisiin juhannusriitteihin. Juhannuksena on kuitenkin ollut tapana käyttää runsaasti alkoholia jo yli tuhat vuotta sitten. Kekri (sadonkorjuu) ja joulu olivat lähes yhtä kosteita nekin. Juomisella ja notkuvilla pöydän antimilla haluttiin taata tulevan kauden sadon hedelmällisyys. Juhannuksena myös ihmislihallisen hedelmällisyyden vaaliminen oli tärkeää. Edelleen harrastamme rakkausorientoituneita juhannustaikoja, joita jo muinaissuomalaiset käyttivät keinoinaan nähdä tai vaikuttaa tulevaisuuteen. Kukapa meistä ei olisi joskus kerännyt seitsemän kedon kukkaa tyynyn alle, katsonut kaivoon tai juossut saunan ympäri alasti? Jos et ole, olet silti ihan normaali.




Vielä 50 vuotta sitten juhannuksena tanssittiin häitä Suomen niemennotkoissa ja saarelmissa, mutta nykyään kaikki kynnelle kykenevät karkaavat mökeille. Mökkijuhannussta pidetään niin tärkeänä, että mökkien vuokraajat pääsevät tienaamaan kunnon taskurahat jo puoli vuotta ennen edessä häämöttävää vuokrausajankohtaa. Toisaalta kaupunkijuhannus on kasvattanut selvästi suosiotaan. Helsingin Seurasaaressa vietetään jopa perinteisiä juhannushäitä, osin ikään kuin ohjelmanumerona vierailijoille.

Vaikka juhannushäät ovat menettäneet suosiotaan, epävirallisia hääöitä kyllä riittää juhannuksen aikaan tässä valtakunnassa. Lapsia syntyi pitkään eniten maaliskuussa eli juuri juhannuksen tienoolla alkuunpantuina. Ihmettelen kyllä asiaa, kun mietin kansalaisten keskimääräistä veren alkoholiprosenttia. Tai, ehkä se joidenkin väinämöisten kohdalla edesauttaa romanttista liikehdintää, kuka tietää.

Ehkä suurin tekijä juhannuksen romanttisessa vireessä on kuitenkin rentoutumisella yleisesti. Juhannus ja joulu ovat ainoat pyhät, jolloin ihmiset irtautuvat töistä ja somemaailmasta edes osittain. Mutta jouluna on liian kylmä ja ihmiset ovat stressaantuneita sukulaisten passaamisesta sekä oman ajan puutteesta. Juhannuksena taas on tällä kertaa jopa lämmin ja on ok, että vieraat tuovat omat grillilihat (anteeksi, tofunakit) ja juomat pöytään. Voi myös pukeutua haluamallaan tavalla ja saunaterassilla juhannustaan viettävät voivat olla pukeutumatta.




Alkukantaisuus vie meidät perusviettiemme äärelle. Eläimillä alkaa parittelukausi usein touko-kesäkuussa, joten miksi ihminen olisi poikkeus? Kävely niityllä saattaa yllättää jopa vanhan parin, ainakin punkin pistoksen muodossa. Liian kaupunkimaisessa ympäristössä kannattaa kuitenkin katsoa ympärilleen, jottei aiheuttaisi traumoja lajitovereilleen. Muistan liian hyvin, miltä näytti "juhannustanssi" tennissukissa kulkiessani julkisen rannan ohi Naantalissa. Lenita Airisto olisi kuitenkin ehkä hyväksynyt näytöksen, sillä käytössä olivat vain tennissukat, ei avokärkisiä sandaaleja tai puvunkenkiä niihin yhdistettyinä.




Kaikista romanttisista kohtaamisista ei tietenkään synny lapsia, sillä kondomeja myydään eniten juhannuksena. Entisenä kaupan kassana voinkin tähän väliin kertoa, että niiden piilottelu lehtien ja ruokien alle on turhaa. Se on yleinen vitsi kassojen keskuudessa ja vain korostaa sitä, että tavarakeon alla vilkkuu hälytysvalo. Osta siis se paketti ihan ylpeästi kera kukkakimpun, kuten eräs herra, joka sanoi: "Eiks näillä saada aikaan onnistunut ilta!?" Toivottavasti hän sai muutakin kuin kukkapuskasta päähänsä. Oma lukunsa ovat sitten nämä sankarit, jotka ostavat tyyliin kymmenen pakettia kerralla. Hihityksen peittävä molemminpuolinen hiljaisuus. Onpa kaupan ilmastointi kovaääninen. Ja sitten vielä nämä kerrat, kun jostain täysin aseksuaalisesta yhteydestä tuntemasi ihminen tulee osoittamaan, että hän harrastaa "sitä". 
Huomenna on se päivä, jolloin yhdellä jos toisella hihnalla käy vuoden suurin kuhina. Tämän innovatiivisen keksinnön virkaa toimitti alkujaan ahh... lampaansuoli. Pienempi paha siis joutua kortonkiostoksille supermarkettiin ja päätyä jonkun bloggaajan tarinaan vuosia myöhemmin!

Ikävä fakta kuitenkin lienee se, että moni tyytyy juhannuksenakin vain haaveilemaan rakkaudesta ja palaa jälleen kerran tyhjään kotiin mökiltä tai kaupungista. Tai viettää koko juhannuksen tyhjässä kodissa. Media ruokkii mielikuvia yhteisöllisistä Heja Sverige -juhannuksista, joissa herkutellaan, nauretaan ja lemmitään elämästä nauttien. Turha mennä tässä kohtaa poliisia työllistäviin väkivalta- ja hukkumistilastoihin, ne voit lukea lööpeistä juhannuksen jälkeen. Ehkä juhannus merkitsee useimmiten vain pari ylimääräistä vapaapäivää, joihin ei kannata kohdistaa ylimääräisiä odotuksia.




Ainakin minun juhannukseni ovat välillä olleet jopa tylsiä. Sellainen tulee ehkä tästä juhannuksesta, sillä olen yhä puolikuntoinen. Jos tokenen, saatamme käydä mökkivierailulla lähellä Mathildedalin ruukkikylää, jonka pitäisi olla Suomen hipsterein. Kedon kukkia täytyy ainakin poimia maljakkoon, jossa ne ovat kauniimpia kuin tyynyn alla. Grillaamme varmasti liikaa lihaa kahdelle ihmiselle, saunomme ja nautimme hiljaisuudesta (naapuritiedote: mökeille on jo lähdetty nakuilijanaapuria lukuunottamatta, joka todennäköisesti vain istuu hiljaa kuistilla parantaen krapulaansa). Paras juhannus ainakin itselleni on sellainen, jota ei tarvitse viettää töissä. Nykyään ei yleensä tarvitsekaan, Toista se oli silloin, kun olin töissä turistien suosimassa ravintolassa. Ulkomaalaisten wau-elämykset Suomen kesään liittyen sentään lohduttivat, tipit vielä enemmän.

Joskus entisessä elämässäni olen myös toiminut juhannuksen juoppokuskina saaristossa. Nykyinen exäni oli lämmittänyt kiitettävästi tunnelmaa ja päädyin lopulta äitini luo puoliksi pois valuneissa meikeissä. Lähdimme yhdessä laituritansseihin, jossa vanha kyläkauppias opetti minua tanssimaan humppaa. Katselimme juhannuskokkoa lossikopista käsin. Tunsin eläväni yhtä voimakkaasti kuin tuo kokossa liehuva tuli. Samaan aikaan koko ajan kauemmas kokosta lipuva lossi vei kohti uutta elämää etäännyttäen minut menneisyyden kiirastulesta. Vaikka tuohon juhannukseen liittyikin erodraamaa, muistelen sitä lämmöllä. Opin kolme asiaa: taidon jättää viinamäen miehet jatkossakin pullon äärelle, kyvyn löytää ikävien käänteiden jälkeen uusi nousukausi sekä mikä tärkeintä: opin tanssimaan humppaa.

Tämä loppukaneetti ei ole humppa, vaan ylivoimainen juhannuskappaleiden klassikko: Kiti Neuvosen Nuoruustango.


Kuvahaun tulos haulle kiti neuvonen nuoruustango


Mitä asioita kuuluu sinun juhannukseesi? Onko juhannuksen vietto yliarvostettua vai vuoden odotetuin juhla? Oli se mitä hyvänsä, toivon sinulle kaunista mittumaaria ja ihanaa kesää!


Linkkejä:

Juhannuksen historiaa

Pientä valistusta juhannukseen

Juhannuksen menovinkit Turun seudulla

Helsingin Seurasaaren juhannusjuhlat

Kondomin historia (Tieteen Kuvalehti, uskallat klikata)

Kommentit

  1. Nuorempana tuli vietettyä juhannusta mökkeillen ja telttaillen sekalaisessa seurassa milloin missäkin. Ei oikein enää innosta sellainen juhannus, mutta nuorena pitää kokeilla kaikenlaista. Kukkia olen myös laittanut tyynyn alle, mutta nykyään minkäkin laitan ne mielummin maljakkoon. Tänä juhannuksena aion käydä grillaamassa mökillä juhannusaattona, mutta loppujuhannus ollaan kaupungissa. Mahdollisesti käymme elokuvissa juhannuspäivänä. Oikein hyvää juhannusta sinulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Emilia ja samoin sinulle/teille! Kuulostaa oikein hyvältä tuo teidän juhannuksenne: kaikkea sopivassa suhteessa. Elokuvissa saakin varmaan olla lähes omassa rauhassa juhannuksen aikaan!

      Poista

Lähetä kommentti

Arvostan kommenttiasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kriikunalikööri - helppo herkku kärsiväll(isell)e

Mystinen metsänpeitto - unohtumaton kokemus

Tarot - itsesi peili

Miten taiteen hinta määritellään? Mitä sinä maksaisit taiteesta?

Kiipeily- ja seikkailupäiväkirja osa 568: Muikunvuori

Kirppistelyä - ehkä ostin, ehkä en!