Luukku 5: Joulusiivous ilman siivoojaa

Erehdyin lukemaan lehdestä artikkelin tehokkaasta joulusiivouksesta. Tunsin ahdistuspiikin välittömästi istuvassa kankussani. Toinen puoli minusta kysyy: jos nukumme elämästämme kolmasosan ja teemme työikäisinä töitä toisen kolmasosan, onko meidän pakko suunnata merkittävä osa arjen lyhyistä vapaahetkistä siivoamiseen? Ja erityisesti: miksi meille syötetään joulusiivouksen tarvetta joka joulukuu, jolloin ihmiset ovat muutenkin helisemässä kulkusista ja stressistä? Miksemme voi siivota kunnolla vaikka lokakuussa? Ehkä siksi, kun siihen ei ole muuta syytä kuin siisteys absoluuttisena hyveenä. Uskoisin, että suuri prosentti siivoaa jouluna paniikissa siksi, kun oma koti pitää esitellä lukuisille vieraille. Ja siksi, että vaalimme illuusiota tunnelmallisesta joulusta, joka olisi kaoottisesta arjesta poikkeava keidas. Muahhahah!


Syy, miksi otan aina kuvia näin läheltä ikkunaa, on toki hieno valo, mutta myös se, etten jaksa kerätä kaikkea sälää pöydältä pois kuvaa varten. 

Entäs se toinen puoli? Kyllä minäkin haluaisin viettää jouluni puunatussa kodissa. Niinä harvoina kertoina, kun jaksamme (jaksan) siivota totaalisesti, myös olo on ihanan puhdistunut. Haihtuva sisustuslehtihetki elämässäni. Viimeksi tein tällaisen supersiivouksen toukokuussa lomalla - koska työarkeen yhdistettynä homma kuulostaa vitsiltä. Toukokuussa jynssäsin saunan ja pesin lattiat, jotka molemmat puunataan maksimissaan kaksi kertaa vuodessa. Jos joku hämmästelee tätä, niin voin kertoa, että vanhan puutalon lattialaudat ovat armollisia - niiden välikoloihin uppoaa näkymättömiin kaikki ylimääräinen lika. Uskon, että lähes musta pesuvesikin on synkkä lähinnä nokijäämistä. Muahhah!

Rakas joulupukki (eli aviomieheni), voisimmeko vihdoin saada meille edes kerran kuussa käyvän siivoojan?

Aika monella on nykyään ulkoistettu siivous. Tämä on etenkin "sallittua" kiireisille lapsiperheille ja heikkokuntoisille vanhuksille, mutta onko ok, jos kaksin asuva boheemi pariskunta tilaa siivoojan?


Tämä tavara-/astiatilanne pöydällä on vielä ihan kohtuullinen.


En kyllä halua maksaa siitä, että siivoan ensin itse kaiken sälän piiloon. Sehän on juuri se haastavin osa, eikä imurointi tai pölyjen pyyhkiminen. Mieheni taas pelkää, että siivooja rikkoo jotain, tutkii tavaroitamme tai tunkeutuu ylipäätään kotiimme maksua vastaan. Asia on kuitenkin harkinnassa etenkin nyt, kun työviikot alkavat olla 45-tuntisia ja 55-tuntisia työmatkoineen. Jos sinulla on kokemus ulkoistetusta siivouksesta, kuulen mielelläni vinkit!

Olen kyllä toisaalta kiinnostunut siivoamisesta Martta-menetelmin ilman turhia kemikaaleja. Harmi vain, että asia jää usein kiinnostuksen asteelle. Entisessä kodissa jynssäsin hellan aina veteen kastetulla sokeripalalla. Loistava puhdistusaine, mutta se käy vain perinteiselle hellalle. Tässä kodissa olen käyttänyt etikkaa ikkunoiden ja kahvinkeittimen putsaukseen sekä viemärin avaamiseen (ensin soodaa, sitten etikkaa, lopuksi kuumaa vettä - suosittelen tämän hauskan kemiallisen reaktion seuraamista myös lapsiperheille). Mikron ja jääkaapin taas putsaan sitruunalla, joka vie myös tehokkaasti hajuja roskiksesta. Mikroon laitettuna puristan sitruunaa mukiin ja laitan päälle hieman vettä. Sitruunanpala on mukana mukissa. Sen jälkeen mikro päälle ja lopuksi pintojen pyyhkiminen sitruunavedestä. Toimii!

Niin, se joulusiivous... tuskin saamme tänne näin lyhyellä varoitusajalla siivoojaa, joten täytynee itse yrittää. Aloitin joulukoristeiden tuomisella kellarista ylös. Mikä järjen riemuvoitto - ensin koristeet paikoilleen entisestään sotkuiselle pöydälle ja vasta sitten pöydän putsaus! Jokavuotiset punaiset "bordellivalot" olen myös jo ripustanut toisen takkamme "kruunuun". Ainakin ohikulkijat luulevat, että meillä on siisti, tunnelmallinen tai mauton joulu.

Olen kuitenkin varma, että viimeistään aattona meillä kiiltää muukin kuin siivousraivo silmissä - sillä siivousfanaattinen anoppini ja appeni tulevat meille viettämään joulua. Kulissit - te arjen infernon häivyttäjät - kiitos olemassaolostanne!




Tämän surkuhupaisan tekemäni kranssin löysin kellarista. Se muistuttaa minua loppumattomasta gradupuserruksesta, sillä tottakai tein tätä(kin) silloin, kun olisi pitänyt tehdä gradua!



Olen kirjoittanut siivousaiheesta aiemminkin:

Kotipositiivisuus

Bordellivalot ja naapurien siivous

Siivous on parasta sisustamista








Kommentit

  1. Minäkin olen miettinyt siivouksen ulkoistamista, mutta toistaiseksi asia ei ole edennyt mihinkään. Keväällä hankittu robotti-imuri on tosin hieman auttanut siivoamisessa, koska imuroitavaa on paljon harvemmin. Viikkosiivous robotin kanssa sujuu nopeammin. Robotti hoitaa lattiat ja ihmiset muut hommat. Sen olen myös huomannut, että kun kodin pitää perussiistinä, ja silloin tällöin hoitaa viikkosiivouksen yhteydessä jonkin yhden isomman homman, esim. saunan pesun, ei varsinaista suursiivousta tarvitse oikeastaan koskaan tehdä. Tuo kotipositiivisuus-juttu oli muuten hyvä kirjoitus. Pitäisi itsekin perehtyä aiheeseen enemmän :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kylläpä kuulostaa hauskalta tuo robotti-imuri! Veikkaan vain, että meidän taloudessa sen eteneminen stoppaisi jatkuvasti erinäisiin esteisiin :D
      Olen yrittänyt tuota viikkosiivousta, mutta hankalaa se on raskaan vuorotyön ohella. Etenkin, jos vapaapäiviä on vain yksi kerrallaan. Silloin jaksan ehkä tiskata ja imuroida, mutta olisi niin paljon muutakin! Täytyy vain pyrkiä suosiolla kohti siivoussopimusta :) Kiitos - toivon todella lisää kotipositiivisuutta koteihin ja positiivisuutta elämään!

      Poista
  2. Siivous ei ole lempipuuhaa meilläkään, mutta paremmin se maistuu kun tenttiin lukeminen �� Oikeastaan minun on vaikea keskittyä sotkuisessa ympäristössä, joten siksi tulee tehtyä pikasiivouksia vähän useammin arjen lomassa. Jättisiivouksia vain muuttaessa, hups. Palkattua apua ottaisin, jos olisi ylimääräistä käytettävissä. Ja jos saisin valita, niin ainakin pyykit saisivat ilmaantua puhtaina kaappiin, kuten kotona asuessa. Hieno tuo gradu-kranssi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nyt valaistuin! Ihmettelin juuri, miten onnistuin pitämään yksiöni aina tikissä, mutta sehän johtui tietenkin gradusta ja opiskelusta :D ja aikaa jäi näemmä myös taiteellisille kokeiluille. Niitäkin on muuten vaikea tehdä sotkussa, siksi ikonihommatkin ovat jääneet nyt tauolle. Odotan ihmettä tai supervoimia huomiselle.
      Tuo puhtaat pyykit valmiina hyllyyn olisi mukava palvelu, josta minä en saanut kotona nauttia. Epäreilua! Sain aina itse kuskata vaatekeon rappusilta yläkertaan.

      Poista

Lähetä kommentti

Arvostan kommenttiasi!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kriikunalikööri - helppo herkku kärsiväll(isell)e

Mystinen metsänpeitto - unohtumaton kokemus

Tarot - itsesi peili

Miten taiteen hinta määritellään? Mitä sinä maksaisit taiteesta?

Kiipeily- ja seikkailupäiväkirja osa 568: Muikunvuori

Kirppistelyä - ehkä ostin, ehkä en!